JOULUOKTAAVIN SUNNUNTAI
TAI 30. JOULUKUUTA
Milloin jouluoktaavin aikana (25.12.-1.1.) ei ole sunnuntaita, pyhän perheen juhlaa vietetään 30. joulukuuta. Tällöin evankeliumin edellä luetaan vain yksi lukukappale.
Muut lukukappaleet kuin evankeliumi voidaan vaihtoehtoisesti valita vuoden A kirjasta.
PYHÄ PERHE: JEESUS, MARIA JA JOOSEF, JUHLA – VUOSI B
ENSIMMÄINEN LUKUKAPPALE
(1. Moos. 15:1-6, 21:1-3)
Sinut perii sinun oma poikasi.
Luemme Ensimmäisestä Mooseksen kirjasta.
Niinä päivinä tuli Abramille näyssä tämä Herran sana: ”Älä pelkää, Abram. Minä olen sinun kilpesi, ja sinun palkkasi on oleva hyvin suuri.” Abram sanoi: ”Herra, minun Jumalani, mitä sinä minulle antaisit? Olenhan jäänyt lapsettomaksi, ja minun omaisuuteni perii damaskolainen Elieser.” Abram sanoi vielä: ”Ethän ole antanut minulle jälkeläistä, ja siksi palvelijani saa periä minut.” Mutta hänelle tuli tämä Herran sana: ”Ei hän sinua peri, vaan sinut perii sinun oma poikasi.” Ja Herra vei hänet ulos ja sanoi: ”Katso taivaalle ja laske tähdet, jos kykenet ne laskemaan. Yhtä suuri on oleva sinun jälkeläistesi määrä.” Abram uskoi Herraan, ja Herra katsoi hänet vanhurskaaksi.
Herra piti huolen Saarasta, kuten oli sanonut, ja täytti antamansa lupauksen. Saara tuli raskaaksi ja synnytti Abrahamille hänen vanhoilla päivillään pojan. Se tapahtui juuri siihen aikaan, jonka Jumala oli ilmoittanut. Pojalleen, jonka Saara oli synnyttänyt, Abraham antoi nimeksi Iisak.
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.
Vuoropsalmi
(Ps. 105:1-2, 3-4, 5-6, 8-9. – 7a+8a)
Kertosäe:
Hän on Herra, meidän Jumalamme,
hän muistaa aina liittonsa.
Kiittäkää Herraa, huutakaa avuksi hänen nimeään,
kertokaa kansoille hänen suurista teoistaan!
Laulakaa hänelle, ylistäkää häntä,
kertokaa hänen ihmetöistään. Kertosäe
Ylistäkää hänen pyhää nimeään.
Iloitkoon niiden sydän, jotka etsivät Herraa!
Turvautukaa Herraan ja hänen voimaansa,
etsikää aina hänen kasvojaan. Kertosäe
Muistakaa aina hänen ihmetyönsä,
hänen tunnustekonsa ja hänen tuomionsa,
te Abrahamin, hänen palvelijansa, jälkeläiset,
te Jaakobin pojat, jotka hän on valinnut. Kertosäe
Hän muistaa aina liittonsa,
tuhansille sukupolville antamansa lupauksen,
liiton, jonka hän teki Abrahamin kanssa,
valan, jonka hän vannoi Iisakille. Kertosäe
TOINEN LUKUKAPPALE
(Hepr. 11:8, 11-12, 17-19)
Abrahamin, Saaran ja Iisakin usko.
Luemme kirjeestä heprealaisille.
Veljet, usko sai Abrahamin tottelemaan Jumalan kutsua ja lähtemään kohti seutuja, jotka Jumala oli luvannut hänelle perintömaaksi. Hän lähti matkaan, vaikka ei tiennyt, minne oli menossa. Uskon kautta Saara kykeni saamaan jälkeläisen, koska hän piti lupauksen antajaa luotettavana, vaikka hänen aikansa jo oli ohi. Siksi yksi ainoa, mieskuntonsa jo menettänyt, sai jälkeläisiä yhtä suuren määrän kuin on taivaalla tähtiä, yhtä luvuttoman joukon kuin on meren rannalla hiekkajyväsiä.
Usko sai Abrahamin tuomaan Iisakin uhriksi, kun hänet pantiin koetteelle. Hän oli valmis uhraamaan ainoan poikansa, vaikka oli saanut lupaukset, vaikka hänelle oli sanottu: ”Iisakin jälkeläisiä sanotaan sinun lapsiksesi.” Hän päätteli, että Jumala kykenee jopa herättämään kuolleen, ja niin hän sai poikansa takaisin, ylösnousemuksen ennusmerkkinä.
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.
Halleluja
(Hepr. 1:1-2)
Halleluja. Halleluja.
Monet kerrat ja monin tavoin
Jumala muinoin puhui isillemme profeettojen suulla;
näinä viimeisinä aikoina hän on puhunut meille Pojassaan.
Halleluja.
EVANKELIUMI
(Luuk. 2:22-40)
Lapsi kasvoi ja täyttyi viisaudella.
+ Luemme pyhästä evankeliumista Luukkaan mukaan.
Kun tuli päivä, jolloin heidän Mooseksen lain mukaan piti puhdistautua, vanhemmat veivät Jeesuksen Jerusalemiin viedäkseen hänet Herran eteen, sillä Herran laissa sanotaan näin: ”Jokainen poikalapsi, joka esikoisena tulee äitinsä kohdusta, on pyhitettävä Herralle.” Samalla heidän piti tuoda Herran laissa säädetty uhri, ”kaksi metsäkyyhkyä tai kyyhkysenpoikaa”.
Jerusalemissa eli vanhurskas ja jumalaapelkäävä mies, jonka nimi oli Simeon. Hän odotti Israelille luvattua lohdutusta, ja Pyhä Henki oli hänen yllään. Pyhä Henki oli hänelle ilmoittanut, ettei kuolema kohtaa häntä ennen kuin hän on nähnyt Herran Voidellun. Hengen johdatuksesta hän tuli temppeliin, ja kun Jeesuksen vanhemmat toivat lasta sinne tehdäkseen sen, mikä lain mukaan oli tehtävä, hän otti lapsen käsivarsilleen, ylisti Jumalaa ja sanoi: ”Herra, nyt sinä annat palvelijasi rauhassa lähteä, niin kuin olet luvannut. Minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi, jonka olet kaikille kansoille valmistanut: valon, joka koittaa pakanakansoille, kirkkauden, joka loistaa kansallesi Israelille.”
Jeesuksen isä ja äiti olivat ihmeissään siitä, mitä hänestä sanottiin. Simeon siunasi heitä ja sanoi Marialle, lapsen äidille: ”Tämä lapsi on pantu koetukseksi: monet israelilaiset kompastuvat ja monet nousevat. Hänet on pantu merkiksi, jota ei tunnusteta, ja sinun omankin sydämesi läpi on miekka käyvä. Näin tulevat julki monien sisimmät ajatukset.”
Siellä oli myös naisprofeetta Hanna, Asserin heimoon kuuluvan Penuelin tytär. Hän oli jo hyvin vanha. Mentyään neitsyenä naimisiin hän oli elänyt miehensä kanssa seitsemän vuotta, mutta nyt hän oli ollut leskenä jo kahdeksankymmenenneljän vuoden ajan. Hän ei poistunut temppelistä minnekään, vaan palveli Jumalaa yötä päivää paastoten ja rukoillen. Juuri sillä hetkellä hän tuli paikalle, ja hän ylisti Jumalaa ja puhui lapsesta kaikille, jotka odottivat Jerusalemin lunastusta.
Kun he olivat tehneet kaiken, mitä Herran laki vaati, he palasivat Galileaan kotikaupunkiinsa Nasaretiin. Lapsi kasvoi, vahvistui ja täyttyi viisaudella, ja Jumalan armo seurasi häntä.
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.