Pyhän Henrikin katedraaliseurakunta

Pyhän Henrikin aukio 1 A, 00140 Helsinki
puh. 09-637853, fax 09-6224618
e-mail henrik@katolinen.fi
kotisivu henrik.katolinen.fi

Pankkiyhteys FI61 1014 3000 2118 01

Kirkkoherra Marco Pasinato, gsm 050-5377775
Kappalainen Oscar Sinchi, gsm 041-7043600
Kappalainen Federico Spanò, gsm 044-9872445

Kirjanpitäjä (bokförare, accountant) Magdalena Torkko
Seurakuntaneuvosto Timo Ala-Könni, Luz Arlegui, Diana Kaley, Tuula Luoma, Barbara Ogieniewska USJK, Mervi Sarimo, Christina Ståhle

Talousneuvosto Lauri Gorski, Pentti Hongisto, Miira Kuhlberg, Matias Sarimo, Magdalena Torkko
Urkuri Marko Pitkäniemi, gsm 046-6175314

Helsinki sai ensimmäisen pysyvän katolisen kirkkonsa 1860, jolloin otettiin käyttöön Kaivopuiston kallioille rakennettu Pyhän Henrikin kirkko. Aloitteen kirkon rakentamisesta teki sotilaskappalainen Ignatius Gorbacki, joka oli toiminut myös kaupungin katolisen siviiliväestön sielunhoitajana vuodesta 1856. Häntä tuki tässä taloudellisesti kenraalikuvernööri Bergin italialaissyntyinen puoliso, kreivitär Leopoldina Cicogna. Kirkon suunnitteli yliarkkitehti E. B. Lohrmann. Kirkon rakentamista avusti myös Venäjän tsaari.

Kirkon siunaamisen toimitti monsignore Lubinsky Tallinnasta 16. syyskuuta 1860. Kirkon vihki vasta 14. syyskuuta 1904 Mohilevin arkkipiispa Jerzy Szembek, jonka alaisuuteen myös Suomen katolilaiset kuuluivat.

Kun Suomesta tuli apostolinen vikaarikunta ja maa sai oman katolisen piispan, seurakunta- ja varuskuntakirkosta tuli vuonna 1920 piispankirkko eli katedraali. Kirkko on historiansa aikana kokenut monia muutoksia. Sen sisustusta uudistettiin 1981, jolloin toteutettiin liturgisen uudistuksen edellyttämät korjaukset. Suuri kattoremontti saatiin valmiiksi lokakuussa 2010.

Seurakunnan alue käsittää Helsingin etelä- ja itäosan sekä Uudenmaan itäosan. Jäseniä oli vuoden 2012 alussa 3623, joista suurin osa asuu pääkaupunkiseudulla.

Seurakunnan alueella asuu myös paljon syntyperältään ulkomaalaisia, mutta esimerkiksi ulkomaiden lähetystöhenkilökuntaan kuuluvat eivät yleensä ole rekisteröityneitä seurakuntaan vaan he ovat kirjoilla kotimaassaan. Silti heitä ja matkailijoita palvellaan mahdollisuuksien mukaan. Useimmat messut ovat suomenkielisiä, mutta joka sunnuntai vietetään myös messua, jossa käytetään latinan lisäksi englantia. Messua vietetään säännöllisesti myös useilla muilla kielillä (vuonna 2012 ruotsiksi, puolaksi, italiaksi, venäjäksi, espanjaksi, saksaksi, ranskaksi). Messua vietetään säännöllisesti myös diasporassa, esimerkiksi Porvoossa ja Tikkurilassa.

Seurakunnan tontilla sijaitsee kirkon, pappilan ja seurakuntasalin lisäksi ursuliinisisarten talo, sisarten hoitama lastentarha sekä Katolinen tiedotuskeskus.