Katolinen kirkko Suomen historiassa
Keskiaika
Katolisella kirkolla on Suomessa vanhat ja lujat perinteet. Turun tuomiokirkon lisäksi lukuisat kauniit harmaakivikirkot – esimerkiksi Hattulan Pyhän ristin kirkko ja Hollolan kirkko – muistuttavat tämän päivän suomalaisille keskiajan katolisuuden kukoistuksesta.
Viimeinen katolinen piispa ennen reformaatiota oli Arvid Kurki (1464-1521), joka sai surmansa pakomatkallaan Ruotsiin. Sitä seuranneina aikoina katolilaiseksi tunnustautuminen saattoi merkitä hengenvaaraa. Toisaalta monet katolisen ajan tavat ja tottumukset elivät kansan keskuudessa kymmenien, jopa satojen vuosien ajan. Niistä voi löytää jälkiä vielä tänäänkin.
Uusi aika
Viipurin Vesiportinkadun varrella aloitti 1799 toimintansa pyhälle Hyacintukselle omistettu katolinen kirkko. Sitä hoitivat puolalaiset dominikaani-isät, jotka olivat tulleet Suomeen tänne sijoitettujen venäläiseen sotaväkeen kuuluvien katolilaisten sielunhoitajina. Katoliset sotilaspapit viettivät pyhää messua myös Helsingissä, muun muassa Suomenlinnaan pystytetyssä pienessä puukirkossa.
Kun Suomi itsenäistyi 1917, syntyi myös ajatus Suomen katolisten seurakuntien muodostamisesta itsenäiseksi kirkolliseksi alueeksi. Siihen asti ne olivat kuuluneet Mohilevin arkkihiippakuntaan, jonka piispanistuin oli Pietarissa. Kirkon keskushallinto suostui muutokseen, ja 1920 perustettiin Suomen apostolinen vikaarikunta.
Piispa Buckx
Katolinen kirkko Suomessa merkittiin 1929 uskonnonvapauslain nojalla uskonnollisten yhdyskuntien rekisteriin. Vikaarikunnan ensimmäiseksi johtajaksi tuli hollantilaissyntyinen monsignore Michael Buckx SCJ, joka vihittiin piispaksi 1923 Helsingin silloisessa Pyhän Henrikin kirkossa.
Piispa Cobben
Piispa Buckxia seurasi 1934 piispa Gulielmus Cobben SCJ. Hänen virkakaudellaan vikaarikunta korotettiin 1955 Helsingin hiippakunnaksi. Vuonna 1977 paavi siirsi Helsingin hiippakunnan lähetysalueiden hiippakunnasta tavalliseksi hiippakunnaksi.
Piispa Verschuren
Piispa Cobbenin seuraajaksi nimitettiin Paul Verschuren SCJ, joka vihittiin piispaksi Pyhän Henrikin katedraalissa 1964. Hän toimi ensin apulaispiispana, ja piispa Cobbenin siirryttyä eläkkeelle piispa Verschurenistä tuli 1967 Helsingin hiippakunnan piispa. Hän toimi hiippakunnan esipaimenena yli kolmekymmentä vuotta. Piispa Verschuren jäi eläkkeelle 1998 ja kuoli Helsingissä 19.2.2000.
Piispa Wróbel
Helsingin hiippakunnan seuraavaksi piispaksi nimitettiin 30.11.2000 monsignore Józef Wróbel SCJ. Piispa Wróbel on syntynyt Bestwinassa, Puolassa, 18.10.1952. Hänet vihittiin papiksi 12.6.1979. Hän toimi ennen Helsingin piispaksi tuloaan muun muassa Stadnikin pappisseminaarin rehtorina sekä moraaliteologian professorina Lublinin yliopistossa. Hänet vihittiin piispaksi 27.1.2001 Helsingin Johanneksen kirkossa. Piispa Wróbel nimitettiin kesäkuussa 2008 Lublinin apulaispiispaksi, jolloin hän palasi Puolaan.
Jäsenmaksu
Tue seurakuntasi toimintaa. Tietoa jäsenmaksusta.