Pyhän Henrikin aukio 1 A
00140 Helsinki (Helsingfors)
puh. 09-637853
email henrik(at)katolinen.fi
www henrik.katolinen.fi

Jäsenmaksutili FI61 1014 3000 2118 01, viite 1009

Pyhän Henrikin katedraaliseurakunta

(Sankt Henriks katedralförsamling; Saint Henry’s Cathedral Parish)

Kirkkoherra Jean Claude Kabeza 046-9552353

Kappalainen Federico Spanò 044-9872445

Assistentti Joosef Dang 

Seurakuntaneuvosto Raija Markkula (sihteeri), Heikki Salomies, Heikki Aronpää, Christina Ståhle, Marja Torsti, Timo Ala-Könni, Diana Kaley, Anna Krasuska USJK

Talousneuvosto Pentti Hongisto, Lauri Gorski, Magdalena Torkko, Matias Sarimo, Otto Nyberg

Urkuri Marko Pitkäniemi, gsm 046-6175314

Muut seurakunnan alueella asuvat papit Mauricio Bravo, Raimo Goyarrola, Marie-Augustin Laurent-Huyghues-Beaufond OP, Manuel Prado, Gabriel Salmela OP

Jean Claude Kabeza

(74-16-19)
046-9552353
jean.claude.kabeza(at)katolinen.fi
Pyhän Henrikin aukio 1 A, 00140 Helsinki

Pyhän Henrikin katedraaliseurakunnan kirkkoherra.

Federico Spanò

(86-14-14)
044-9872445
federico.spano(at)katolinen.fi
Pyhän Henrikin aukio 1 A, 00140 Helsinki

Pyhän Henrikin katedraaliseurakunnan kappalainen

Joosef Dang

(79-11-15)
045-2250757
dung.dang(at)katolinen.fi
Pyhän Henrikin aukio 1 A, 00140 Helsinki

Pyhän Henrikin katedraaliseurakunnan assistentti

Pyhän Henrikin katedraaliseurakunta

Helsinki sai ensimmäisen pysyvän katolisen kirkkonsa 1860, jolloin otettiin käyttöön Kaivopuiston kallioille rakennettu Pyhän Henrikin kirkko. Aloitteen kirkon rakentamisesta teki sotilaskappalainen Ignatius Gorbacki, joka oli toiminut myös kaupungin katolisen siviiliväestön sielunhoitajana vuodesta 1856. Häntä tuki tässä taloudellisesti kenraalikuvernööri Bergin italialaissyntyinen puoliso, kreivitär Leopoldina Cicogna. Kirkon suunnitteli yliarkkitehti E. B. Lohrmann. Kirkon rakentamista avusti myös Venäjän tsaari.

Kirkon siunaamisen toimitti monsignore Lubinsky Tallinnasta 16. syyskuuta 1860. Kirkon vihki vasta 14. syyskuuta 1904 Mohilevin arkkipiispa Jerzy Szembek, jonka alaisuuteen myös Suomen katolilaiset kuuluivat.

Kun Suomesta tuli apostolinen vikaarikunta ja maa sai oman katolisen piispan, seurakunta- ja varuskuntakirkosta tuli vuonna 1920 piispankirkko eli katedraali. Kirkko on historiansa aikana kokenut monia muutoksia. Sen sisustusta uudistettiin 1981, jolloin toteutettiin liturgisen uudistuksen edellyttämät korjaukset. Suuri kattoremontti saatiin valmiiksi lokakuussa 2010.

Seurakunnan alue käsittää Helsingin etelä- ja itäosan sekä Uudenmaan itäosan. Jäseniä oli vuoden 2016 lopussa 4379, joista suurin osa asuu pääkaupunkiseudulla.

Useimmat messut ovat suomenkielisiä, mutta messua vietetään säännöllisesti useilla muillakin kielillä. Messua vietetään säännöllisesti myös diasporassa (Porvoo, Tapanila).

Seurakunnan tontilla sijaitsee kirkon, pappilan ja seurakuntasalin lisäksi ursuliinisisarten talo, sisarten hoitama lastentarha sekä Katolinen tiedotuskeskus.

Jäsenmaksu

Tue seurakuntasi toimintaa. Tietoa jäsenmaksusta.