10. VIIKON KESKIVIIKKO VUOSI I 

ENSIMMÄINEN LUKUKAPPALE
(2. Kor. 3:4-11)
Hän on tehnyt meidät kykeneviksi palvelemaan uutta liittoa, jota ei hallitse kirjain vaan Henki.

Luemme apostoli Paavalin toisesta kirjeestä korinttilaisille.

Veljet, tällaisen luottamuksen Jumalaan on Kristus saanut meissä aikaan. En tarkoita, että kykenisimme ajattelemaan mitään omin päin, mitään mikä olisi peräisin meistä itsestämme. Meidän kykymme on saatu Jumalalta, ja hän on myös tehnyt meidät kykeneviksi palvelemaan uutta liittoa, jota ei hallitse kirjain vaan Henki. Kirjain näet tuo kuoleman, mutta Henki tekee eläväksi.

Jo kuolemaa palveleva virka, jonka säädökset oli kaiverrettu kivitauluihin, säteili sellaista kirkkautta, että israelilaiset eivät voineet katsoa Moosesta kasvoihin. Ja kuitenkin hänen kasvojensa kirkkaus oli katoavaa. Kuinka paljon suurempaa kirkkautta säteileekään Hengen palveluvirka! Jos kerran tuomion julistamisen virkaa ympäröi kirkkaus, paljon kirkkaampi loiste ympäröi silloin vanhurskauden julistamisen virkaa. Sen kirkkaus on niin ylivoimainen, että sen rinnalla himmenee se, mikä ennen säteili kirkkaana. Sillä jos sekin, mikä on katoavaa, säteilee kirkkautta, vielä paljon kirkkaampaa on se, mikä on pysyvää.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuoropsalmi
(Ps. 99:5, 6, 7, 8, 9. – vrt. 9c)

Kertosäe:
Herra, meidän Jumalamme, sinä olet pyhä.

Ylistäkää Herraa, meidän Jumalaamme,
kumartukaa hänen valtaistuimensa eteen,
hänen jalkojensa juureen!
Hän on pyhä. Kertosäe

Mooses ja Aaron olivat hänen pappejaan,
Samuel huusi avuksi hänen nimeään.
He huusivat Herraa, ja hän vastasi. Kertosäe

Pilvipatsaasta hän puhui heille,
ja he pitivät käskyt ja säädökset,
jotka hän heille antoi. Kertosäe

Herra, meidän Jumalamme!
Sinä vastasit heille, sinä annoit heille anteeksi,
vaikka rankaisitkin heitä heidän teoistaan. Kertosäe

Ylistäkää Herraa, meidän Jumalaamme,
kumartukaa hänen pyhää vuortaan kohden!
Herra, meidän Jumalamme, on pyhä. Kertosäe

Halleluja
(Ps. 25:4b, 5a)

Halleluja. Halleluja.
Opeta minua kulkemaan polkujasi, Jumalani,
ohjaa minut totuuteesi.
Halleluja.

EVANKELIUMI
(Matt: 5:17-19)
En minä ole tullut kumoamaan, vaan toteuttamaan.

Luemme pyhästä evankeliumista Matteuksen mukaan.

Siihen aikaan Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan. En minä ole tullut kumoamaan, vaan toteuttamaan. Totisesti: laista ei häviä yksikään kirjain, ei pieninkään piirto, ennen kuin taivas ja maa katoavat, ennen kuin kaikki on tapahtunut. Sitä, joka jättää laista pois yhdenkin käskyn, vaikkapa kaikkein vähäisimmän, ja siten opettaa, kutsutaan taivasten valtakunnassa vähäisimmäksi. Mutta sitä, joka noudattaa lakia ja niin opettaa, kutsutaan taivasten valtakunnassa suureksi.”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.