Lausunto sukupuolineutraalista avioliittolainsäädännöstä
Eduskunnan täysistunnossa tehtiin perjantaina 28.11.2014 päätös muuttaa avioliittolaki sukupuolineutraaliksi. Päätöstä edelsi valtava julkisuus, jossa muutoksen todellisista syistä, perusteluista ja vaikutuksista puhuttiin ikävä kyllä varsin pinnallisesti ja riitaisasti.
Päätöksellä ei ole suoraa vaikutusta katolisen kirkon toimintaan Suomessa. Katolisen kirkon opetus avioliitosta ja perheestä ei muutu lainmuutoksen takia mitenkään.
Toisaalta on selvää, että avioliittolain muuttaminen sukupuolineutraaliksi vaikuttaa väistämättä yhteiskunnalliseen avioliittokäsitykseen. Eduskunnan päätös on valitettava, koska se irrottaa avioliiton käsitteen sen luonnollisesta perustasta ja antaa sille uuden, ideologisen sisällön.
Katolisen näkemyksen mukaan avioliiton erityinen arvo yhteiskunnalle on juuri sen kestävä, biologisesti ja henkisesti toisiaan täydentävä ja hedelmällinen luonne. Avioliitto on miehen ja naisen vapaasta tahdostaan muodostama elämän liitto, jonka vain kuolema voi erottaa ja jossa mahdollisesti syntyvien lasten on luonnollista ja turvallista kasvaa. Katolinen kirkko pitää avioliittoon perustuvaa luonnollista perhettä sinä perusrakenteena, jonka varaan koko yhteiskunta perustuu ja jonka hyvinvoinnista koko yhteiskunnan hyvinvointi on riippuvainen.
On tärkää ajatella asiaa myös lasten kannalta. Jokaisella lapsella on äiti ja isä. Tämä tulisi muistaa myös lapsia adoptoitaessa. Siinä kysymys on nimenomaan lasten edusta.
Tässä yhteydessä katolinen kirkko on huolissaan myös lapsille ja nuorille annettavasta avioliittoa ja seksuaalisuutta koskevasta kouluopetuksesta. On pidettävä huolta siitä, että koululaisia, joiden perheiden vakaumukseen kuuluu perinteinen perhekäsitys, ei altisteta vakaumuksensa vastaiseen opetukseen ilman vanhempien lupaa.
Katolinen kirkko katsoo, että demokraattisen päätöksentekojärjestelmän on luonnollisesti edistettävä oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoa silloin, kun näitä arvoja uhataan. On kuitenkin lyhytnäköistä yhdistää toisiinsa ja samanarvoistaa sellaisia asioita, joilla näennäisistä yhtäläisyyksistä huolimatta on perusteellisia olemukseen asti ulottuvia eroavaisuuksia, kuten nyt avioliittolain tapauksessa.
Helsingissä 1.12.2014
+ Teemu Sippo SCJ
Helsingin piispa
