Lukukappaleet 31.3.2019 alkavalle viikolle

31.3.2019 paaston 4. sunnuntai – laetare, vuosi C

Ensimmäinen lukukappale (Joos. 5:9a, 10-12)

Jumalan kansa viettää pääsiäistä tultuaan luvattuun maahan.

Luemme Joosuan kirjasta.

Niinä päivinä Herra sanoi Joosualle: ”Tänä päivänä minä olen vierittänyt teidän päältänne Egyptin häpeän.” Israelilaiset leiriytyivät Gilgaliin ja viettivät pääsiäistä sen kuun neljännentoista päivän iltana Jerikon tasangolla. Pääsiäisen jälkeisenä päivänä he söivät sen maan tuotteita: he söivät sinä päivänä happamatonta leipää ja paahdettuja jyviä. Sen päivän jälkeen, jona he olivat syöneet maan tuotteita, ei mannaa enää tullut. Israelilaiset eivät enää saaneet mannaa, vaan he söivät sinä vuonna Kanaaninmaan satoa.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuoropsalmi (Ps. 34:2-3, 4-5, 6-7. – 9a)

Kertosäe:      Maistakaa ja katsokaa, kuinka Herra on hyvä.

Minä tahdon aina ylistää Herraa,
lakkaamatta laulaa hänelle kiitosta!
Herran hyvyyden tähden minä ylistän itseäni onnelliseksi.
Maan hiljaiset kuulevat sen ja iloitsevat. Kertosäe

Tulkaa, kiittäkää minun kanssani Herraa,
kunnioittakaamme yhdessä hänen nimeään!
Minä käännyin Herran puoleen, ja hän vastasi minulle.
Hän vapautti minut kaikesta pelosta. Kertosäe

Ne, jotka katsovat häneen, säteilevät iloa,
heidän kasvonsa eivät punastu häpeästä.
Minä olin avuton ja huusin apua.
Herra kuuli minua ja pelasti minut kaikesta hädästä. Kertosäe

Toinen lukukappale (2. Kor. 5:17-21)

Jumala on sovittanut meidät itsensä kanssa Kristuksen kautta.

Luemme apostoli Paavalin toisesta kirjeestä korinttilaisille.

Veljet, jokainen, joka on Kristuksessa, on uusi luomus. Vanha on kadonnut, uusi on tullut tilalle! Kaiken on saanut aikaan Jumala, joka on sovittanut meidät itsensä kanssa Kristuksen kautta ja uskonut meille tämän sovituksen viran. Kristuksessa Jumala sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut ihmisille viaksi heidän rikkomuksiaan; meille hän uskoi sovituksen sanan. Me olemme siis Kristuksen lähettiläitä, ja Jumala puhuu teille meidän kauttamme. Pyydämme Kristuksen puolesta: suostukaa sovintoon Jumalan kanssa. Hänet, joka ei synnistä tiennyt, Jumala meidän tähtemme teki synniksi, jotta me hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Säe ennen evankeliumia (Luuk. 15:18)

Kunnia ja ylistys sinulle, Kristus.
Kunnia ja ylistys sinulle, Kristus.
Minä lähden isäni luo ja sanon hänelle:
Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinua vastaan.
Kunnia ja ylistys sinulle, Kristus.

Evankeliumi (Luuk. 15:1-3, 11-32)

Veljesi oli kuollut mutta heräsi eloon.

+ Luemme pyhästä evankeliumista Luukkaan mukaan.

Siihen aikaan publikaanit ja muut syntiset tulivat Jeesuksen luo kuullakseen häntä. Fariseukset ja lainopettajat sanoivat paheksuen: ”Tuo mies hyväksyy syntiset seuraansa ja syö heidän kanssaan.”

Silloin Jeesus esitti heille vertauksen: ”Eräällä miehellä oli kaksi poikaa. Nuorempi heistä sanoi isälleen: ’Isä, anna minulle osuuteni omaisuudestasi.’ Isä jakoi omaisuutensa poikien kesken. Jo muutaman päivän päästä nuorempi kokosi kaikki varansa ja lähti kauas vieraille maille. Siellä hän tuhlasi koko omaisuutensa viettäen holtitonta elämää. Kun hän oli pannut kaiken menemään, siihen maahan tuli ankara nälänhätä, ja hän joutui kärsimään puutetta. Silloin hän meni erään sikäläisen miehen palvelukseen, ja tämä lähetti hänet tiluksilleen sikopaimeneksi. Nälkäänsä hän olisi halunnut syödä palkoja, sikojen ruokaa, mutta niitäkään ei hänelle annettu.

Silloin poika meni itseensä ja ajatteli: ’Minun isäni palkkalaisilla on kaikilla yllin kyllin ruokaa, mutta minä näännyn täällä nälkään. Ei, nyt minä lähden isäni luo ja sanon hänelle: Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinua vastaan. En ole enää sen arvoinen, että minua kutsutaan pojaksesi. Ota minut palkkalaistesi joukkoon.’ Niin hän lähti isänsä luo.

Kun poika vielä oli kaukana, isä näki hänet ja heltyi. Hän juoksi poikaa vastaan, sulki hänet syliinsä ja suuteli häntä. Poika sanoi hänelle: ’Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinua vastaan. En ole enää sen arvoinen, että minua kutsutaan pojaksesi.’ Mutta isä sanoi palvelijoilleen: ’Hakekaa joutuin parhaat vaatteet ja pukekaa hänet niihin, pankaa hänelle sormus sormeen ja kengät jalkaan. Tuokaa syöttövasikka ja teurastakaa se. Nyt syödään ja vietetään ilojuhlaa! Minun poikani oli kuollut mutta heräsi eloon, hän oli kadoksissa, mutta nyt hän on löytynyt.’ Niin alkoi iloinen juhla.

Vanhempi poika oli pellolla. Kun hän sieltä palatessaan lähestyi kotia, hän kuuli laulun, soiton ja tanssin. Hän huusi luokseen yhden palvelijoista ja kysyi, mitä oli tekeillä. Palvelija vastasi: ’Veljesi tuli kotiin, ja isäsi käski teurastaa syöttövasikan, kun sai hänet terveenä takaisin.’ Silloin vanhempi veli suuttui eikä halunnut mennä sisään. Isä tuli ulos ja suostutteli häntä, mutta hän vastasi: ’Kaikki nämä vuodet minä olen raatanut sinun hyväksesi enkä ole kertaakaan jättänyt käskyäsi täyttämättä. Silti et ole koskaan antanut minulle edes vuohipahaista juhliakseni ystävieni kanssa. Mutta kun tämä sinun poikasi tulee, tämä, joka on hävittänyt omaisuutesi porttojen parissa, sinä teurastat hänelle syöttövasikan!’ Isä vastasi hänelle: ’Poikani, sinä olet aina minun luonani, ja kaikki, mikä on minun, on sinun. Mutta olihan nyt täysi syy iloita ja riemuita. Sinun veljesi oli kuollut mutta heräsi eloon, hän oli kadoksissa mutta on nyt löytynyt.'”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Voidaan käyttää myös vuoden A tekstejä: 1L 1. Sam. 16:1b, 6-7, 10-13a, Ps. 23:1-3a, 3b-4, 5, 6. – 1, 2L Ef. 5:8-14, Ev. Joh. 9:1-41 tai Ev. Joh. 9:1, 6-9, 13-17, 34-38.

1.4.2019 ma paastonajan messu

Ensimmäinen lukukappale (Jes. 65:17-21)

Ei enää kuulu itkun ääntä, ei valitusta.

Luemme profeetta Jesajan kirjasta.

Näin sanoo Herra: ”Katso, minä luon uuden taivaan ja uuden maan. Menneitä ei enää muistella, ne eivät nouse mieleen. Ei, vaan te saatte iloita ja riemuita aina ja ikuisesti siitä, mitä minä luon. Katso, ilon kaupungiksi minä luon Jerusalemin, teen riemuitsevaksi sen kansan. Ja minä riemuitsen Jerusalemista, iloitsen kansastani. Ei siellä enää kuulu itkun ääntä, ei valitusta, eivät vastasyntyneet siellä enää kuole, ei yksikään, ei kuole vanhus, ennen kuin on elänyt päivänsä täyteen. Joka kuolee satavuotiaana, kuolee nuorena, jonka vuodet jäävät alle sadan, häntä surkutellaan. He rakentavat taloja ja saavat asua niissä, he istuttavat viinitarhoja ja nauttivat itse niiden hedelmän.”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuoropsalmi (Ps. 30:2+4, 5-6, 11-12a+13b. ‒ 2a)

Kertosäe:          Minä ylistän sinua, Herra. Sinä nostit minut syvyyksistä.

Minä ylistän sinua, Herra.
Sinä nostit minut syvyyksistä,
et jättänyt minua vihollisteni pilkattavaksi.
Herra, sinä pelastit minut tuonelasta.
Hautaan vaipuvien joukosta sinä toit minut takaisin elämään. Kertosäe

Laulakaa Herralle, te hänen pyhänsä,
ylistäkää hänen pyhyytensä muistoa!
Hänen vihansa kestää vain hetken,
hänen hyvyytensä läpi elämän.
Illalla on vieraana itku mutta aamulla ilo. Kertosäe

Herra, kuule minua ja ole minulle armollinen!
Herra, ole sinä minun auttajani!
Sinä muutit itkuvirteni karkeloksi,
Herra, minun Jumalani, sinua minä ylistän nyt ja aina. Kertosäe

Säe ennen evankeliumia (vrt. Aam. 5:14)

Ylistys sinulle, Kristus, iankaikkisen kunnian kuningas.
Ylistys sinulle, Kristus, iankaikkisen kunnian kuningas.
Pyrkikää hyvään, älkää pahaan, jotta saisitte elää,
ja Herra on teidän kanssanne.
Ylistys sinulle, Kristus, iankaikkisen kunnian kuningas.

Evankeliumi (Joh. 4:43-54)

Mene kotiisi. Poikasi elää.

+ Luemme pyhästä evankeliumista Johanneksen mukaan.

Siihen aikaan Jeesus lähti Samariasta Galileaan. Hän oli itse sanonut, ettei profeettaa pidetä arvossa kotiseudullaan, mutta kun hän nyt tuli Galileaan, galilealaiset ottivat hänet ystävällisesti vastaan. Hekin olivat käyneet Jerusalemissa juhlilla ja nähneet, mitä Jeesus siellä juhlan aikana teki.

Jeesus tuli taas Galilean Kaanaan, missä hän oli muuttanut veden viiniksi. Kapernaumissa oli kuninkaan virkamies, jonka poika oli sairaana. Kuultuaan Jeesuksen tulleen Juudeasta Galileaan hän lähti Jeesuksen luo ja pyysi, että tämä tulisi parantamaan pojan, joka oli kuolemaisillaan. Jeesus sanoi hänelle: ”Te ette usko, ellette näe tunnustekoja ja ihmeitä.” Mutta virkamies pyysi: ”Herra, tule, ennen kuin poikani kuolee.” Silloin Jeesus sanoi: ”Mene kotiisi. Poikasi elää.”

Mies uskoi, mitä Jeesus hänelle sanoi, ja lähti. Jo kesken matkan tulivat hänen palvelijansa häntä vastaan ja kertoivat pojan parantuneen. Mies kysyi heiltä, mihin aikaan poika oli alkanut toipua, ja he sanoivat: ”Eilen seitsemännellä tunnilla kuume hellitti.” Silloin isä ymmärsi, että se oli tapahtunut juuri silloin, kun Jeesus sanoi hänelle: ”Poikasi elää”, ja hän ja koko hänen talonsa väki uskoivat Jeesukseen.

Tämä oli Jeesuksen toinen tunnusteko, ja hän teki sen tultuaan Juudeasta Galileaan.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Tällä viikolla voidaan minä hyvänsä päivänä käyttää myös seuraavia lukukappaleita: 1L Miika 7:7-9, Ps. 27:1, 7-8a, 8b-9abc, 13-14. ‒ 1a, Ev. Joh. 9:1-41.

2.4.2019 ti paastonajan messu

Ensimmäinen lukukappale (Hes. 47:1-9, 12)

Minä näin veden virtaavan temppelistä, ja kaikki, joihin tämä vesi ulottui, pelastuivat (antifoni ”Vidi aquam”).

Luemme profeetta Hesekielin kirjasta.

Niinä päivinä mies vei minut takaisin temppelin ovelle, ja minä näin, että perustuksen alta kumpusi vettä itään päin ‒ julkisivuhan oli itään – ja vesi juoksi temppelin oikean puolen alta, alttarin eteläpuolitse. Mies vei minut sitten pohjoisportin kautta ulos ja edelleen ulkomuurin kulman ympäri portille, joka on itään päin, ja minä näin, että vesi virtasi oikealta puolelta.

Mies lähti nyt kulkemaan itään. Hänellä oli kädessään mittanuora, ja hän mittasi tuhat kyynärää ja kehotti minua kulkemaan puron poikki. Vesi ulottui purossa nilkkoihin asti. Hän mittasi taas tuhat kyynärää ja kehotti minua kulkemaan puron poikki, ja nyt vesi ulottui polviin. Taas hän mittasi tuhat kyynärää ja kehotti minua kulkemaan yli, ja vesi ulottui lanteisiin. Vielä hän mittasi tuhat kyynärää, ja nyt puro oli kasvanut virraksi, jonka yli en päässyt. Virta oli niin syvä, että olisi pitänyt uida, sitä ei voinut ylittää kahlaamalla.

Mies sanoi minulle: ”Näetkö, ihminen?” Sitten hän lähti takaisin ja johdatti minua pitkin virran rantaa. Paluumatkalla minä näin, että virran rannalla kasvoi molemmilla puolin hyvin paljon puita.

Mies sanoi minulle: ”Nämä vedet virtaavat maan itäosiin ja juoksevat siellä alas Jordanin laaksoon ja edelleen Itäiseenmereen, jonka suolaisen veden ne muuttavat makeaksi. Ja missä ikinä nämä vedet virtaavat, siellä kaikki elolliset, kaikki, jotka liikkuvat, virkoavat elämään. Myös kaloja on suuret määrät, sillä kaikkialla, minne tulee, tämä virta muuttaa veden makeaksi. Minne vain se tulee, siellä kaikki virkoaa elämään. 

Pitkin virran molempia rantoja kasvaa kaikenlaisia hedelmäpuita. Niistä eivät lehdet lakastu eivätkä hedelmät lopu: joka kuukausi ne antavat uuden sadon, sillä niitä ruokkii virta, joka saa alkunsa pyhästä paikasta. Niiden hedelmiä käytetään ruoaksi ja niiden lehtiä lääkkeeksi.”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuoropsalmi (Ps. 46:2-3, 5-6, 8-9. – 8)

Kertosäe:          Herra Sebaot on kanssamme, Jaakobin Jumala on turvamme.

Jumala on turvamme ja linnamme,
auttajamme hädän hetkellä.
Sen tähden emme pelkää, vaikka maa järkkyy,
vaikka vuoret vaipuvat merten syvyyksiin. Kertosäe

Virta ja kaikki sen haarat ilahduttavat Jumalan kaupunkia,
Korkeimman pyhiä asuinsijoja.
Jumala on kaupunkinsa keskellä, kaupunki ei järky.
Hän auttaa sitä, kun aamu valkenee. Kertosäe

Herra Sebaot on kanssamme,
Jaakobin Jumala on turvamme.
Tulkaa ja katsokaa Herran tekoja,
hänen voimansa herättää pelkoa kaikkialla. Kertosäe

Säe ennen evankeliumia (Ps. 51:12a, 14a)

Ylistys ja kunnia sinulle, Herra Jeesus.
Ylistys ja kunnia sinulle, Herra Jeesus.
Jumala, luo minuun puhdas sydän;
anna minulle jälleen pelastuksen riemu.
Ylistys ja kunnia sinulle, Herra Jeesus.

Evankeliumi (Joh. 5:1-3, 5-16)

Mies tuli heti terveeksi.

+ Luemme pyhästä evankeliumista Johanneksen mukaan.

Oli eräs juutalaisten juhla, ja Jeesus lähti Jerusalemiin. Jerusalemissa on Lammasportin lähellä allas, jonka hepreankielinen nimi on Betesda. Sitä reunustaa viisi pylväshallia, ja niissä makasi suuri joukko sairaita: sokeita, rampoja ja halvaantuneita. 

Siellä oli mies, joka oli sairastanut kolmekymmentäkahdeksan vuotta. Jeesus näki hänet siellä makaamassa vuodematolla ja tiesi, että hän oli jo pitkään ollut sairas. Jeesus kysyi: ”Tahdotko tulla terveeksi?” Sairas vastasi: ”Herra, minulla ei ole ketään, joka auttaisi minut altaaseen, kun vesi kuohahtaa. Aina kun yritän sinne, joku toinen ehtii ennen minua.” Jeesus sanoi hänelle: ”Nouse, ota vuoteesi ja kävele.” Mies tuli heti terveeksi, otti vuoteensa ja käveli.

Mutta se päivä oli sapatti. Niinpä juutalaiset sanoivat parannetulle: ”Nyt on sapatti, ei sinun ole lupa kantaa vuodettasi.” Mies vastasi heille: ”Se, joka teki minut terveeksi, sanoi minulle: ’Ota vuoteesi ja kävele.'” Silloin juutalaiset kysyivät: ”Kuka se mies oli, joka käski sinun ottaa vuoteesi ja kävellä?” Parannettu ei kuitenkaan tiennyt, kuka hän oli, sillä Jeesus oli jo hävinnyt väkijoukkoon. Myöhemmin Jeesus tapasi miehen temppelissä ja sanoi hänelle: ”Sinä olet nyt terve. Älä enää tee syntiä, ettei sinulle kävisi entistä pahemmin.” Mies lähti sieltä ja kertoi juutalaisille, että Jeesus oli hänet parantanut. Juutalaiset alkoivat vainota Jeesusta, koska hän teki tällaista sapattina.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

3.4.2019 ke paastonajan messu

Ensimmäinen lukukappale (Jes. 49:8-15)

Minä olen luonut sinut toteuttamaan sen liiton, jonka tein tämän kansan kanssa, jotta saattaisit ennalleen maan.

Luemme profeetta Jesajan kirjasta.

Näin sanoo Herra: ”Otollisena aikana minä vastaan sinulle, pelastuksen päivänä minä autan sinua. Minä olen luonut sinut toteuttamaan sen liiton, jonka tein tämän kansan kanssa, jotta saattaisit ennalleen maan, jotta uudelleen jakaisit autioituneet perintömaat, jotta sanoisit vangituille: ”Lähtekää”, ja pimeydessä viruville: ”Tulkaa valoon!”

Tallatuilta teiltäkin he löytävät ravintonsa, paljas kalliorinne on heille laidunmaa. Eivät he näe nälkää, ei heidän tule jano, ei heitä ahdista helle eikä auringon polte, sillä heitä ohjaa heidän armahtajansa, joka vie heidät lähteiden ääreen. Vuorille minä teen kulkuväylät, minun valtatieni kulkevat korkealla. Katso, he tulevat kaukaa: nuo pohjoisesta, nuo meren suunnalta ja nuo Assuanin maasta.”

Riemuitkaa, taivaat! Iloitse, maa! Ratketkaa riemuun, te vuoret! Herra lohduttaa kansaansa, hän hoivaa köyhiä lapsiaan. Siion sanoo: ”Herra on minut hylännyt, Jumalani on minut unohtanut!” Unohtaako äiti rintalapsensa, unohtaisiko hoivata kohtunsa hedelmää? Vaikka hän unohtaisikin, minä en sinua unohda.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuoropsalmi (Ps. 145:8-9, 13cd-14, 17-18. – 8a)

Kertosäe:                            Anteeksiantava ja laupias on Herra.

Anteeksiantava ja laupias on Herra,
hän on kärsivällinen, suuri on hänen hyvyytensä.
Herra on hyvä kaikille,
hän armahtaa kaikkia luotujaan. Kertosäe

Herra on luotettava kaikissa sanoissaan,
uskollinen kaikissa teoissaan.
Herra tukee horjuvia,
maahan painetut hän nostaa jaloilleen. Kertosäe

Herra on oikeamielinen kaikissa teissään,
hän on uskollinen kaikissa teoissaan.
Hän on lähellä sitä, joka huutaa häntä avuksi,
sitä, joka vilpittömästi kääntyy hänen puoleensa. Kertosäe

Säe ennen evankeliumia (Joh. 11:25a, 26)

Kunnia ja ylistys sinulle, Kristus.
Kunnia ja ylistys sinulle, Kristus.
Minä olen ylösnousemus ja elämä, sanoo Herra.
Joka uskoo minuun, ei ikinä kuole.
Kunnia ja ylistys sinulle, Kristus.

Evankeliumi (Joh. 5:17-30)

Niin kuin Isä herättää kuolleet ja antaa heille elämän, niin antaa myös Poika elämän kenelle tahtoo. 

+ Luemme pyhästä evankeliumista Johanneksen mukaan.

Siihen aikaan Jeesus sanoi juutalaisille: ”Minun Isäni tekee työtään taukoamatta, ja niin teen myös minä.” Tämä vain lisäsi juutalaisten halua ottaa Jeesus hengiltä. Hänhän ei ainoastaan rikkonut sapattikäskyä, vaan vieläpä sanoi Jumalaa omaksi isäkseen ja teki siten itsestään Jumalan vertaisen.

Jeesus vastasi juutalaisille näin: ”Totisesti, totisesti: ei Poika voi tehdä mitään omin neuvoin, hän tekee vain sitä, mitä näkee Isän tekevän. Mitä Isä tekee, sitä tekee myös Poika. Isä rakastaa Poikaa ja näyttää hänelle kaiken, mitä itse tekee. Hän näyttää Pojalle vielä suurempiakin tekoja, sellaisia, että hämmästytte. Niin kuin Isä herättää kuolleet ja antaa heille elämän, niin antaa myös Poika elämän kenelle tahtoo. Isä itse ei tuomitse ketään, vaan hän on antanut kaiken tuomiovallan Pojalle, jotta kaikki kunnioittaisivat Poikaa niin kuin he kunnioittavat Isää. Se, joka ei kunnioita Poikaa, ei kunnioita myöskään Isää, joka on hänet lähettänyt.

Totisesti, totisesti: se, joka kuulee minun sanani ja uskoo minun lähettäjääni, on saanut ikuisen elämän. Hän ei joudu tuomittavaksi, vaan hän on jo siirtynyt kuolemasta elämään. Totisesti, totisesti: tulee aika ‒ ja se on jo nyt ‒ jolloin kuolleet kuulevat Jumalan Pojan äänen. Ne, jotka sen kuulevat, saavat elää, sillä Isällä on elämä itsessään, ja hän on antanut myös Pojalle sen, että hänelläkin on elämä itsessään. Isä on myös antanut hänelle tuomiovallan, koska hän on Ihmisen Poika. Älkää ihmetelkö tätä! Tulee aika, jolloin kaikki, jotka lepäävät haudoissaan, kuulevat hänen äänensä. He nousevat haudoistaan ‒ hyvää tehneet elämän ylösnousemukseen, pahaa tehneet tuomion ylösnousemukseen. Omin neuvoin minä en voi tehdä mitään. Minä tuomitsen sen mukaan mitä kuulen, ja tuomioni on oikea, sillä minä en pyri toteuttamaan omaa tahtoani, vaan lähettäjäni tahdon.”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

4.4.2019 to paastonajan messu

Ensimmäinen lukukappale (2. Moos. 32:7-14)

Anna vihasi lauhtua ja luovu aikeestasi tuhota kansasi.

Luemme Toisesta Mooseksen kirjasta.

Niinä päivinä Herra sanoi Moosekselle: ”Lähde heti alas, sillä sinun kansasi, jonka toit pois Egyptistä, on syössyt itsensä turmioon. Näin pian he ovat kääntyneet pois siltä tieltä, jota käskin heidän kulkea. He ovat valaneet itselleen sonnipatsaan, ja nyt he kumartavat sitä, teurastavat sille uhreja ja sanovat: ’Israel, tämä on sinun jumalasi, joka toi sinut pois Egyptistä.'” Herra sanoi vielä: ”Minä näen, että tämä kansa on uppiniskainen. Jätä minut nyt rauhaan, että vihani saa leimahtaa heitä vastaan ja tuhota heidät. Mutta sinusta minä teen suuren kansan.”

Mooses koetti lepyttää Herraa, Jumalaansa, ja sanoi: ”Miksi, Herra, vihastuisit omaan kansaasi? Sinähän toit sen pois Egyptistä suurella voimallasi ja väkevällä kädelläsi. Miksi egyptiläiset saisivat sanoa, että sinä veit israelilaiset pois vain tappaaksesi heidät vuorilla ja hävittääksesi heidät maan päältä? Anna vihasi lauhtua ja luovu aikeestasi tuhota kansasi. Muista palvelijoitasi Abrahamia, Iisakia ja Jaakobia, joille vannoit oman itsesi kautta: ’Minä annan sinulle jälkeläisiä niin paljon, että heitä on kuin taivaan tähtiä, ja annan heille ikuiseksi omaisuudeksi sen maan, jonka olen heille luvannut.'” Niin Herran viha lauhtui, ja hän päätti luopua siitä hävityksestä, jolla oli uhannut kansaansa.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuoropsalmi (Ps. 106:19-20, 21-22, 23. – vrt. 4)

Kertosäe:               Muista meitä, Herra, sinä olet armollinen kansallesi.

Horebin juurella isämme valoivat sonnin
ja kumarsivat tekemäänsä patsasta.
He vaihtoivat Herran, Kunniansa,
ruohoa syövän naudan kuvaan. Kertosäe

He unohtivat Jumalan, pelastajansa,
hänet, joka teki suuria Egyptissä,
Haamin maassa ihmeellisiä töitä,
pelottavia tekoja Kaislamerellä. Kertosäe

Vihassaan Herra aikoi hävittää heidät,
mutta Mooses, hänen valittunsa,
astui hänen eteensä ja suojeli heitä,
taivutti hänet säästämään kansan. Kertosäe

Säe ennen evankeliumia (Joh. 3:16)

Kunnia sinulle, Kristus, Jumalan Sana.
Kunnia sinulle, Kristus, Jumalan Sana.
Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa,
jotta jokainen, joka häneen uskoo, saisi iankaikkisen elämän.
Kunnia sinulle, Kristus, Jumalan Sana.

Evankeliumi (Joh. 5:31-47)

Teidän syyttäjänne on Mooses, hän, johon olette panneet toivonne.

+ Luemme pyhästä evankeliumista Johanneksen mukaan.

Siihen aikaan Jeesus sanoi juutalaisille: ”Jos itse todistan puolestani, ei todistukseni ole pätevä. Mutta minusta todistaakin toinen, ja minä tiedän, että todistus, jonka hän minusta antaa, on pätevä. Te lähetitte edustajanne Johanneksen luo, ja hän todisti totuudesta. En minä tarvitse kenenkään ihmisen todistusta, mutta sanon teille tämän, jotta pelastuisitte. Johannes oli kirkkaalla liekillä palava lamppu, mutta vain hetken aikaa te halusitte nauttia hänen valostaan.

Minulla on todistus, joka on Johanneksen todistusta painavampi: teot, jotka Isä on antanut tehtäväkseni. Nämä teot, jotka minä teen, todistavat, että Isä on minut lähettänyt. Myös Isä itse, minun lähettäjäni, on antanut minusta todistuksen. Te ette ole koskaan kuulleet hänen ääntään ettekä nähneet hänen kasvojaan, eikä hänen sanansa pysy teissä, sillä te ette usko sitä, jonka hän on lähettänyt. Te kyllä tutkitte kirjoituksia, koska luulette niistä löytävänne ikuisen elämän ‒ ja nehän juuri todistavat minusta. Mutta te ette tahdo tulla minun luokseni, että saisitte elämän.

En minä ole ihmisten kiitoksen tarpeessa. Minä tunnen teidät: teissä ei ole rakkautta Jumalaan. Minä olen tullut Isäni nimissä, ettekä te ota minua vastaan. Mutta jos joku toinen tulee omissa nimissään, silloin te kyllä olette vastaanottavaisia. Kuinka te voisittekaan uskoa! Te kärkytte kunniaa toisiltanne ettekä etsi sitä kunniaa, joka tulee yhdeltä ja ainoalta Jumalalta.

Älkää luulko, että minä teitä Isäni edessä syytän. Teidän syyttäjänne on Mooses, hän, johon olette panneet toivonne. Jos te uskoisitte Moosesta, uskoisitte myös minua ‒ juuri minusta hän on kirjoittanut. Mutta kun te ette usko hänen kirjoituksiaan, kuinka voisitte uskoa minun puhettani!”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

5.4.2019 pe paastonajan messu

Ensimmäinen lukukappale (Viis. 2:1a, 12-22)

Tuomitaan hänet häpeälliseen kuolemaan.

Luemme Viisauden kirjasta.

Jumalattomat järkeilevät kieroutuneella tavallaan: ”Asetutaan väijyksiin, vaanitaan vanhurskasta! Hän on niin rasittava. Hän vastustaa tekojamme, syyttää meitä lain rikkomisesta ja väittää, että emme piittaa kasvatuksesta, jonka olemme saaneet. Hän kehuu tuntevansa Jumalan ja nimittää itseään Herran lapseksi. Hänestä on tullut elävä syytös meitä vastaan, ajattelumme ei hänelle kelpaa. Jo hänen näkemisensä masentaa. Ei hän elä toisten tapaan, hän kulkee outoja polkujaan. Me olemme hänelle kuin väärää rahaa, hän karttaa meidän elämäntapaamme kuin saastaa. ’Autuas on vanhurskaiden loppu’, hän sanoo, ja vielä hän kerskuu sillä, että hänen isänsä on Jumala! Katsotaanpa, puhuuko hän totta, otetaan selville, millaisen lopun hän saa. Jos tuo vanhurskas on Jumalan poika, tottahan Jumala pitää hänestä huolen ja pelastaa hänet vastustajien käsistä. Koetellaan häntä, solvataan ja piestään, niin saamme tietää, kuinka tyyni hän on, ja näemme, mitä kaikkea hän sietää.  Tuomitaan hänet häpeälliseen kuolemaan! Hänelle kyllä tulee ylhäältä apu – itse hän on sanonut niin.”

Näin he ajattelevat, mutta erehtyvät, sillä heidän pahuutensa on sokaissut heidät. Eivät he tunne Jumalan salaisuuksia, eivät pane toivoaan hurskauden palkkaan, ei heille merkitse mitään kunnia, jonka puhdassieluiset saavat osakseen.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuoropsalmi (Ps. 34:17-18, 19-20, 21+23. – 19a)

Kertosäe:                            Herra on lähellä niitä, joilla on särkynyt sydän.

Herra kääntyy pahantekijöitä vastaan,
heidän muistonsakin hän hävittää maan päältä.
Kun vanhurskaat huutavat apua, Herra kuulee
ja pelastaa heidät kaikesta hädästä. Kertosäe

Herra on lähellä niitä, joilla on särkynyt sydän,
hän pelastaa ne, joilla on murtunut mieli.
Monet vaivat kohtaavat vanhurskasta,
mutta kaikista niistä Herra hänet vapauttaa. Kertosäe

Herra varjelee häntä,
ei yksikään hänen luunsa murru.
Herra lunastaa palvelijoidensa sielut.
Niitä, jotka turvaavat häneen, ei kohtaa tuomio. Kertosäe

Säe ennen evankeliumia (Matt. 4:4b)

Ylistys sinulle, Kristus, iankaikkisen kunnian kuningas.
Ylistys sinulle, Kristus, iankaikkisen kunnian kuningas.
Ei ihminen elä ainoastaan leivästä,
vaan jokaisesta sanasta, joka lähtee Jumalan suusta.
Ylistys sinulle, Kristus, iankaikkisen kunnian kuningas.

Evankeliumi (Joh. 7:1-2, 10, 25-30)

Heidän teki mieli pidättää hänet, mutta hänen hetkensä ei ollut vielä tullut.

+ Luemme pyhästä evankeliumista Johanneksen mukaan.

Siihen aikaan Jeesus kiersi eri puolilla Galileaa. Juudeassa hän ei halunnut liikkua, koska juutalaiset etsivät tilaisuutta tappaa hänet. Juutalaisten lehtimajanjuhla oli lähellä. Kun veljet olivat lähteneet juhlille, myös Jeesus lähti sinne, ei ihmisten tieten vaan salaa.

Muutamat jerusalemilaiset sanoivat: ”Eikö tämä ole se, jonka he haluaisivat tappaa? Kuinka kummassa hän saa puhua täällä vapaasti eivätkä he sano mitään? Ovatkohan hallitusmiehet nyt varmoja siitä, että hän on Kristus? Tästä miehestä me kyllä tiedämme, mistä hän on kotoisin. Kun Kristus ilmestyy, kukaan ei tiedä, mistä hän tulee.”

Opettaessaan temppelissä Jeesus huusi kovalla äänellä: ”Te siis tiedätte, kuka minä olen ja mistä tulen. En minä ole tulostani itse päättänyt ‒ minut lähetti hän, joka on totuus itse. Te ette häntä tunne, mutta minä tunnen hänet, koska tulen hänen luotaan ja koska hän on minut lähettänyt.” Hallitusmiesten teki mieli pidättää hänet, mutta kukaan ei kuitenkaan käynyt häneen käsiksi, sillä hänen hetkensä ei ollut vielä tullut.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

6.4.2019 la paastonajan messu

Ensimmäinen lukukappale (Jer. 11:18-20)

Minä olin kuin kesy karitsa, jota viedään teurastettavaksi.

Luemme profeetta Jeremian kirjasta.

Herra, sinä itse ilmoitit minulle vihollisteni aikeet, ja nyt minä ne iedän! Minä olin kuin kesy karitsa, jota viedään teurastettavaksi. En tiennyt, että he tekivät suunnitelmia minua vastaan ja puhuivat keskenään: ”Tuhotkaamme puu hedelmineen! Raivatkaamme hänet pois elävien maasta, niin ettei häntä enää muisteta!” Mutta sinä, Herra Sebaot, tutkit ihmisten sydämen ja ajatukset ja tuomitset oikein. Anna minun nähdä, että sinä kostat heille. Sinulle minä olen uskonut asiani.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuoropsalmi (Ps. 7:2-3, 9bc-10, 11-12. – 2a)

Kertosäe:                            Herra, minun Jumalani, sinuun minä turvaan.

Herra, minun Jumalani, sinuun minä turvaan.
Pelasta minut vainoojiltani, auta minua.
Muuten vihamies käy kurkkuuni kuin leijona:
se sieppaa saaliinsa ja vie pois, eikä kukaan voi auttaa. Kertosäe

Herra, tuomitse minut vanhurskauteni ja viattomuuteni mukaan.
Tee loppu jumalattomien pahuudesta, mutta vanhurskaita vahvista,
sinä vanhurskas Jumala, sinä joka tutkit sydämen ja ajatukset. Kertosäe

Minun kilpeni on Jumala,
hän on vilpittömien auttaja.
Jumala on vanhurskas tuomari,
hän langettaa tuomioita joka päivä. Kertosäe

Säe ennen evankeliumia (vrt. Luuk. 8:15)

Ylistys ja kunnia sinulle, Herra Jeesus.
Ylistys ja kunnia sinulle, Herra Jeesus.
Autuaita ne, jotka puhtain ja ehein sydämin säilyttävät Jumalan sanan
ja kestävinä tuottavat satoa.
Ylistys ja kunnia sinulle, Herra Jeesus.

Evankeliumi (Joh. 7:40-53)

Ei kai Kristus Galileasta tule?

+ Luemme pyhästä evankeliumista Johanneksen mukaan.

Siihen aikaan jotkut väkijoukosta sanoivat Jeesuksen sanat kuultuaan: ”Tämän täytyy olla se profeetta.” Toiset sanoivat: ”Hän on Kristus.” Mutta toiset epäilivät: ”Ei kai Kristus Galileasta tule! Kirjoituksissahan sanotaan, että Kristus on Daavidin jälkeläinen ja tulee Betlehemistä, Daavidin kotikaupungista.” Näin ihmiset alkoivat kiistellä hänestä. Muutamat halusivat ottaa hänet kiinni, mutta kukaan ei kuitenkaan käynyt häneen käsiksi.

Jeesusta pidättämään lähetetyt miehet palasivat ylipappien ja fariseusten luo, ja nämä kysyivät: ”Miksi ette tuoneet häntä?” Miehet vastasivat: ”Yksikään ihminen ei ikinä ole puhunut sillä tavoin kuin hän.” Silloin fariseukset sanoivat: ”Oletteko tekin antaneet eksyttää itsenne? Onko kukaan hallitusmies uskonut häneen? Tai yksikään fariseus? Tuo rahvas ei tiedä laista mitään ‒ kirottuja kaikki!” Silloin Nikodemos, joka itse oli fariseus ja oli aiemmin käynyt tapaamassa Jeesusta, sanoi: ”Eihän meidän lakimme mukaan ketään voi tuomita, ennen kuin on kuultu häntä ja otettu selville, mitä hän on tehnyt.” Mutta toiset sanoivat hänelle: ”Taidat olla itsekin Galileasta. Tutki kirjoituksia, niin opit, ettei Galileasta tule profeettaa.” Kaikki lähtivät kotiinsa.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Iltamessu seuraavasta sunnuntaista.