Lukukappaleet 8.9.2019 alkavalle viikolle

8.9.2019 Kirkkovuoden 23. sunnuntai – vuosi C

Ensimmäinen lukukappale (Viis. 9:13-18)

Kuka voisi tietää, mitä Herra tahtoo?

Luemme Viisauden kirjasta.

Kuka ihminen tuntisi Jumalan aikeet? Kuka voisi tietää, mitä Herra tahtoo? Kuolevaisten järkeily on vaivaista, pettävää on meidän pohdintamme, sillä katoavainen ruumis painaa sielun maahan, maallinen majamme lamaa ajatusten täyttämän mielen. Hädin tuskin kykenemme luomaan kuvan siitä, mitä on olemassa maan päällä, vaivoin me havaitsemme edes sen, mikä on käsiemme ulottuvilla. Kuka olisi tutkinut taivaan maailmoja? Kuka ymmärtäisi sinun tahtoasi, ellet olisi antanut viisauttasi ja lähettänyt pyhää henkeäsi korkeuksista? Mutta näin on tapahtunut: maan asukkaiden polut on suoristettu, ihmisille on opetettu, mikä sinua miellyttää. Viisauden ansiosta he ovat pelastuneet.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuoropsalmi (Ps. 90:3-4, 5-6, 12-13, 14+17. – 1)

Kertosäe:                  Herra, sinä olet meidän turvamme polvesta polveen.

Sinä annat ihmisten tulla maaksi jälleen
ja sanot: ”Palatkaa tomuun, Aadamin lapset.”
Tuhat vuotta on sinulle kuin yksi päivä,
kuin eilinen päivä, mailleen mennyt,
kuin öinen vartiohetki. Kertosäe

Me katoamme kuin uni aamun tullen,
kuin ruoho, joka hetken kukoistaa,
joka vielä aamulla viheriöi
mutta illaksi kuivuu ja kuihtuu pois. Kertosäe

Opeta meille, miten lyhyt on aikamme,
että saisimme viisaan sydämen.
Herra, käänny jo puoleemme. Kuinka kauan vielä viivyt?
Armahda meitä, palvelijoitasi! Kertosäe

Ravitse meitä armollasi joka aamu,
niin voimme iloita elämämme päivistä.
Herra, meidän Jumalamme, ole lempeä meille,
anna töillemme menestys, siunaa kättemme työt. Kertosäe

Toinen lukukappale (Filem. 9b-10, 12-17)

Ota hänet vastaan, ei enää orjana vaan rakkaana veljenä.

Luemme apostoli Paavalin kirjeestä Filemonille.

Rakkaani, minä Paavali, jo vanha mies, nyt lisäksi Kristuksen Jeesuksen tähden vankina, vetoan sinuun poikani Onesimoksen puolesta, jonka isäksi olen vankina ollessani tullut. Lähetän hänet takaisin luoksesi ‒ hänet, oman sydämeni. Pitäisin hänet kyllä mielelläni täällä, niin että hän palvelisi minua sinun puolestasi, kun olen evankeliumin vuoksi vankina. En kuitenkaan halua tehdä mitään ilman sinun suostumustasi, jotta et tekisi sitä hyvää, minkä teet, pakosta vaan vapaaehtoisesti. Ehkä hän sen vuoksi joutuikin sinusta hetkeksi eroon, että saisit pitää hänet luonasi ikuisesti, ei enää orjana vaan orjaa arvokkaampana, rakkaana veljenä. Kovin rakas hän on minulle ‒ kuinka paljon rakkaampi sinulle, sekä ihmisenä että Herran omana! Jos siis pidät minua kumppaninasi, ota hänet vastaan niin kuin minut.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Halleluja (Ps. 119:135)

Halleluja. Halleluja.
Kirkasta kasvosi palvelijallesi.
Opeta minut tuntemaan käskysi!
Halleluja.

Evankeliumi (Luuk. 14:25-33)

Joka ei luovu kaikesta, mitä hänellä on, ei voi olla minun opetuslapseni.

+ Luemme pyhästä evankeliumista Luukkaan mukaan.

Siihen aikaan Jeesuksen mukana kulki suuri joukko ihmisiä. Hän kääntyi ja sanoi heille: ”Jos joku tulee minun luokseni mutta ei vihaa isäänsä ja äitiään, vaimoaan ja lapsiaan, veljiään ja sisariaan, vieläpä omaa elämäänsä, hän ei voi olla minun opetuslapseni. Joka ei kanna ristiään ja kulje minun jäljessäni, ei voi olla minun opetuslapseni. Jos joku teistä aikoo rakentaa tornin, niin kai hän ensin istuutuu arvioimaan kustannuksia nähdäkseen, onko hänellä varoja rakentaa se valmiiksi. Muuten voi käydä niin, että hän laskee perustuksen mutta joutuu jättämään työn kesken. Silloin kaikki, jotka tämän näkevät, alkavat pilkata häntä: ’On siinäkin mies! Alkoi rakentaa, mutta kesken se jäi.’

Tai jos kuningas on lähdössä taisteluun toista kuningasta vastaan, niin kai hän ensin istuutuu harkitsemaan, pystyykö hän kymmenellätuhannella miehellä kohtaamaan vihollisen, joka on tulossa kahdenkymmenentuhannen miehen voimalla. Ellei hän siihen pysty, hän lähettää rauhanneuvottelijoita, kun vihollinen on vielä kaukana.

Tietäkää siis: yksikään teistä ei voi olla minun opetuslapseni, ellei hän luovu kaikesta, mitä hänellä on.”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

9.9.2019 ma arkipäivän messu, tai pyhä Pierre Claver, pappi

Vuosi I – ensimmäinen lukukappale (Kol. 1:24 – 2:3)

Minusta on tullut kirkon palvelija, jotta ilmoittaisin täydellisesti salaisuuden, joka on ollut kätkössä aikojen alusta.

Luemme apostoli Paavalin kirjeestä kolossalaisille.

Veljet, nyt iloitsen saadessani kärsiä teidän hyväksenne. Sen, mitä Kristuksen ahdistuksista vielä puuttuu, minä täytän omassa ruumiissani hänen ruumiinsa hyväksi, joka on kirkko. Minusta on tullut sen palvelija, kun Jumala suunnitelmansa mukaisesti uskoi minun tehtäväkseni ilmoittaa teille täydellisesti sanansa, salaisuutensa, joka on ollut kätkössä aikojen alusta, sukupolvesta toiseen, mutta jonka Jumala nyt on paljastanut pyhilleen. Hän on tahtonut antaa heille tiedoksi, miten häikäisevän kirkas on tämä kaikille kansoille ilmaistava salaisuus: Kristus teissä, kirkkauden toivo. Häntä me julistamme, ja me neuvomme ja opetamme jokaista ihmistä kaikella viisaudella, jotta voisimme asettaa esiin jokaisen ihmisen täydellisenä Kristuksessa. Sitä varten minä ponnistelen ja taistelen kaikella hänen voimallaan, sillä voimalla, joka vaikuttaa minussa.

Tahdon teidän tietävän, kuinka kovaa taistelua käyn teidän tähtenne ja laodikealaisten ja kaikkien muiden tähden, jotka eivät ole koskaan nähneet minua kasvoista kasvoihin. Toivon, että he rakkauden yhteen liittäminä saisivat rohkeutta ja saavuttaisivat rikkaimman ja syvimmän tiedon: tulisivat tuntemaan Jumalan salaisuuden, Kristuksen, jossa kaikki viisauden ja tiedon aarteet ovat kätkettyinä.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuosi I – vuoropsalmi (Ps. 62:6-7, 9. – 8a)

Kertosäe:      Jumalassa on pelastukseni ja kunniani.

Hiljene, sieluni, Jumalan edessä! Hän antaa minulle toivon.
Hän on kallio, hän on minun pelastukseni,
hän on linnani, minä en horju. Kertosäe

Luottakaa aina Jumalaan,
tuokaa hänen eteensä kaikki mikä sydäntänne painaa!
Jumala on turvamme. Kertosäe

Halleluja (Joh. 10:27)

Halleluja. Halleluja.
Minun lampaani kuulevat minun ääneni, sanoo Herra,
ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua.
Halleluja.

Evankeliumi (Luuk. 6:6-11)

He pitivät silmällä, parantaisiko Jeesus sapattina.

+ Luemme pyhästä evankeliumista Luukkaan mukaan.

Eräänä sapattina Jeesus meni synagogaan ja opetti. Siellä oli mies, jonka oikea käsi oli surkastunut. Lainopettajat ja fariseukset pitivät silmällä, parantaisiko Jeesus sapattina, sillä he etsivät tilaisuutta nostaakseen syytteen häntä vastaan. Mutta Jeesus tiesi, mitä heillä oli mielessä. Hän sanoi miehelle, jonka käsi oli surkastunut: ”Nouse ja tule tänne eteen.” Mies nousi paikaltaan ja astui esiin. Jeesus sanoi: ”Vastatkaa minulle: kumpi on sapattina luvallista, tehdä hyvää vai tehdä pahaa, pelastaa ihmishenki vai tuhota ihminen?” Hän katsoi heitä kaikkia ja sanoi miehelle: ”Ojenna kätesi.” Mies teki niin, ja hänen kätensä tuli ennalleen. Tämä sai lainopettajat ja fariseukset mielettömän raivon valtaan, ja he rupesivat suunnittelemaan, mitä tekisivät Jeesukselle.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

10.9.2019 ti arkipäivän messu

Vuosi I – ensimmäinen lukukappale (Kol. 2:6-15)

Jumala teki teidät eläviksi yhdessä Kristuksen kanssa. Hän antoi meille kaikki rikkomuksemme anteeksi.

Luemme apostoli Paavalin kirjeestä kolossalaisille.

Veljet, kun kerran olette ottaneet omaksenne Herran Kristuksen Jeesuksen, vaeltakaa hänessä. Juurtukaa häneen, rakentakaa elämänne hänen varaansa ja vahvistukaa uskossa sen mukaan kuin teille on opetettu. Kaikukoon kiitoksenne runsaana. Pitäkää varanne, ettei kukaan houkuttele teitä harhaan tyhjillä ja pettävillä viisauden opeilla, jotka nojautuvat ihmisten perinnäisiin käsityksiin ja maailman alkuvoimiin eivätkä Kristukseen. 

Hänessä on jumaluus ruumiillistunut koko täyteydessään, ja hänessä myös te olette tulleet tästä täyteydestä osallisiksi. Hän on kaikkien valtojen ja voimien pää. Hänessä teidätkin on ympärileikattu, ei ihmiskäsin tehdyllä ympärileikkauksella vaan Kristuksen ympärileikkauksella, jossa lihan ruumis riisutaan pois. Kasteessa teidät yhdessä hänen kanssaan haudattiin ja herätettiin eloon, kun uskoitte Jumalaan, joka voimallaan herätti Kristuksen kuolleista. Te olitte kuolleita rikkomustenne ja ympärileikkaamattomuutenne vuoksi, mutta Jumala teki teidät eläviksi yhdessä Kristuksen kanssa. Hän antoi meille kaikki rikkomuksemme anteeksi, hän kumosi meitä rasittavan velkakirjan kaikkine määräyksineen ja teki sen mitättömäksi naulitsemalla sen ristiin. Hän riisui aseista vallat ja voimat ja saattoi ne kaikki häpeään, kun hän teki Kristuksesta niiden voittajan.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuosi I – vuoropsalmi (Ps. 145:1-2, 8-9, 10-11. – 9a)

Kertosäe:                            Herra on hyvä kaikille.

Minä laulan sinun kunniaasi, Jumalani, kuninkaani!
Minä kiitän sinun nimeäsi aina ja ikuisesti.
Joka päivä minä sinua kiitän,
minä ylistän sinun nimeäsi aina ja ikuisesti. Kertosäe

Anteeksiantava ja laupias on Herra,
hän on kärsivällinen, suuri on hänen hyvyytensä.
Herra on hyvä kaikille,
hän armahtaa kaikkia luotujaan. Kertosäe

Herra, sinua ylistäkööt kaikki luotusi,
uskolliset palvelijasi kiittäkööt sinua!
Julistakoot he valtakuntasi kunniaa,
kertokoot mahtavista teoistasi. Kertosäe

Halleluja (vrt. Joh. 15:16)

Halleluja. Halleluja.
Minä valitsin teidät maailmasta, sanoo Herra,
että lähdette liikkeelle ja tuotatte hedelmää, sitä hedelmää joka pysyy.
Halleluja.

Evankeliumi (Luuk. 6:12-19)

Hän vietti koko yön rukoillen ja valitsi kaksitoista, jotka nimesi apostoleiksi.

+ Luemme pyhästä evankeliumista Luukkaan mukaan.

Niinä päivinä Jeesus meni vuorelle rukoilemaan ja vietti siellä koko yön rukoillen Jumalaa. Päivän koittaessa hän kutsui luokseen opetuslapsensa ja valitsi heistä kaksitoista, jotka nimesi apostoleiksi. Nämä olivat Simon, jolle hän antoi myös nimen Pietari, tämän veli Andreas, Jaakob ja Johannes, Filippus, Bartolomeus, Matteus, Tuomas ja Jaakob Alfeuksen poika, Simon, jota kutsuttiin Kiivailijaksi, Juudas Jaakobin poika ja Juudas Iskariot, josta tuli kavaltaja.

Jeesus laskeutui vuorelta yhdessä heidän kanssaan ja pysähtyi tasaiselle paikalle. Siellä oli suuri joukko hänen opetuslapsiaan ja paljon kansaa kaikkialta Juudeasta, Jerusalemista ja rannikolta Tyroksen ja Sidonin seudulta. Kaikki he olivat tulleet kuulemaan Jeesusta ja hakemaan parannusta tauteihinsa. Myös saastaisten henkien vaivaamat tulivat terveiksi. Jokainen yritti väentungoksessa päästä koskettamaan häntä, sillä hänestä lähti voimaa, joka paransi kaikki.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

11.9.2019 ke arkipäivän messu, tai Neitsyt Marian pyhä nimi

Vuosi I – ensimmäinen lukukappale (Kol. 3:1-11)

Te olette kuolleet Kristuksen kanssa; kuolettakaa siis se, mikä teissä on maallista.

Luemme apostoli Paavalin kirjeestä kolossalaisille.

Veljet, jos teidät on yhdessä Kristuksen kanssa herätetty kuolleista, niin tavoitelkaa sitä mikä on ylhäällä, missä Kristus istuu Jumalan oikealla puolella. Ajatelkaa sitä mikä on ylhäällä, älkää sitä mikä on maan päällä. Tehän olette kuolleet, ja teidän elämänne on Kristuksen kanssa kätketty Jumalaan. Kun Kristus, teidän elämänne, ilmestyy, silloin tekin ilmestytte hänen kanssaan kirkkaudessa.

Kuolettakaa siis se, mikä teissä on maallista: siveettömyys, saastaisuus, intohimot, pahat halut ja ahneus, joka on epäjumalanpalvelusta. Niiden vuoksi Jumalan viha kohtaa tottelemattomia ihmisiä. Niiden mukaan tekin elitte, kun olitte niiden vallassa. Luopukaa nyt tekin tästä kaikesta: vihasta, kiukusta, pahuudesta, herjauksista ja siivottomista puheista. Älkää valehdelko toisillenne. Olettehan riisuneet yltänne vanhan minänne kaikkine tekoineen ja pukeutuneet uuteen, joka jatkuvasti uudistuu oppiakseen yhä paremmin tuntemaan Luojansa ja tullakseen hänen kaltaisekseen. Silloin ei ole enää kreikkalaista eikä juutalaista, ei ympärileikattua eikä ympärileikkaamatonta, ei barbaaria, skyyttalaista, orjaa eikä vapaata, vaan Kristus on kaikki, hän on kaikissa.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuosi I – vuoropsalmi (Ps. 145:2-3, 10-11, 12-13. – 9a)

Kertosäe:                            Herra on hyvä kaikille.

Joka päivä minä sinua kiitän,
minä ylistän sinun nimeäsi aina ja ikuisesti.
Suuri on Herra, ylistettävä yli kaiken,
tutkimaton hänen suuruutensa! Kertosäe

Herra, sinua ylistäkööt kaikki luotusi,
uskolliset palvelijasi kiittäkööt sinua!
Julistakoot he valtakuntasi kunniaa,
kertokoot mahtavista teoistasi. Kertosäe

Saattakoot he ihmisten tietoon Herran väkevät teot
ja hänen valtakuntansa mahdin ja loiston.
Sinun valtakuntasi on ikuinen,
sinun herruutesi pysyy polvesta polveen. Kertosäe

Halleluja (Luuk. 6:23ab)

Halleluja. Halleluja.
Iloitkaa ja riemuitkaa, sanoo Herra,
sillä palkka, jonka te taivaassa saatte, on suuri.
Halleluja.

Evankeliumi (Luuk. 6:20-26)

Autuaita olette te köyhät; voi teitä, te rikkaat.

+ Luemme pyhästä evankeliumista Luukkaan mukaan.

Siihen aikaan Jeesus katsoi opetuslapsiinsa ja sanoi: ”Autuaita olette te köyhät, sillä teidän on Jumalan valtakunta. Autuaita te, jotka nyt olette nälissänne: teidät ravitaan. Autuaita te, jotka nyt itkette: te saatte nauraa.

Autuaita olette te, kun teitä Ihmisen Pojan tähden vihataan ja herjataan, kun ihmiset erottavat teidät keskuudestaan ja inhoavat teidän nimeännekin. Iloitkaa silloin, hyppikää riemusta, sillä palkka, jonka te taivaassa saatte, on suuri. Samoinhan tekivät heidän isänsä profeetoille.

Mutta te rikkaat ‒ voi teitä! Te olette jo lohdutuksenne saaneet.  Voi teitä, jotka nyt olette kylläiset! Te näette vielä nälkää. Voi teitä, jotka nyt nauratte! Te saatte surra ja itkeä.

Voi teitä, kun kaikki ihmiset puhuvat teistä hyvää! Samoinhan tekivät heidän isänsä väärille profeetoille.”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

12.9.2019 to Pyhän Henrikin katedraalin vihkiminen, juhla

Lukukappaleita ja psalmia varten on useita vaihtoehtoja pyhien kirjassa (kirkon vihkimisen vuosipäivä).

13.9.2019 pe pyhä Johannes Khrysostomos, piispa ja kirkonopettaja, muistopäivä

Vuosi I – ensimmäinen lukukappale (1. Tim. 1:1-2, 12-14)

Olin ollut herjaaja, mutta hän armahti minut.

Luemme apostoli Paavalin ensimmäisestä kirjeestä Timoteukselle.

Paavali, Kristuksen Jeesuksen apostoli, jonka Jumala, meidän pelastajamme, ja Kristus Jeesus, meidän toivomme, ovat määränneet tähän virkaan, tervehtii Timoteusta, omaa poikaansa uskossa. Isän Jumalan ja Herramme Kristuksen Jeesuksen armo, laupeus ja rauha sinulle!

Minä kiitän Herraamme Kristusta Jeesusta, joka on antanut minulle voimaa. Kiitän häntä siitä, että hän katsoi minut luotettavaksi ja otti minut palvelukseensa, vaikka olin ollut herjaaja, vainooja ja väkivallantekijä. Hän armahti minut, koska epäuskoni tähden en tiennyt, mitä tein. Meidän Herramme armo on ollut yltäkylläinen, samoin se usko ja rakkaus, joka on Kristuksessa Jeesuksessa.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuosi I – vuoropsalmi (Ps. 16:1-2a+5, 7-8, 11. – vrt. 5a)

Kertosäe:                            Herra, sinä olet minun perintöosani.

Jumala, pidä minusta huoli, sinuun minä turvaan.
Minä sanon Herralle: ”Sinä olet minun valtiaani.”
Herra, sinä olet minun perintöosani ja maljani,
sinun kädessäsi on minun arpani. Kertosäe

Minä kiitän Herraa, hän neuvoo minua,
yölläkin kuulen sisimmässäni hänen äänensä.
Minä pidän aina edessäni Herran.
Kun hän on oikealla puolellani, minä en horju. Kertosäe

Sinä osoitat minulle elämän tien,
sinun kasvojesi edessä on ehtymätön ilo,
sinun oikealla puolellasi ikuinen onni. Kertosäe

Halleluja (vrt. Joh. 17:17b, 17a)

Halleluja. Halleluja.
Herra, sinun sanasi on totuus.
Pyhitä meidät totuudessa.
Halleluja.

Evankeliumi (Luuk. 6:39-42)

Miten sokea voisi taluttaa sokeaa?

+ Luemme pyhästä evankeliumista Luukkaan mukaan.

Siihen aikaan Jeesus puhui opetuslapsilleen vertauksin: ”Miten sokea voisi taluttaa sokeaa? Molemmathan siinä putoavat kuoppaan. Ei oppilas ole opettajaansa etevämpi, mutta kyllin oppia saatuaan jokainen on opettajansa veroinen.

Kuinka näet roskan veljesi silmässä, mutta et huomaa, että omassa silmässäsi on hirsi? Kuinka voit sanoa veljellesi: ’Annapa, veli, kun otan roskan silmästäsi’? Ethän sinä näe edes hirttä omassa silmässäsi. Sinä tekopyhä! Ota ensin hirsi omasta silmästäsi, vasta sitten näet ottaa roskan veljesi silmästä.”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

14.9.2019 la Pyhän ristin ylentäminen, juhla

Ensimmäinen lukukappale (4. Moos. 21:4b-9)

Kun ne, joita käärmeet olivat purreet, katsoivat pronssikäärmettä, he jäivät eloon.

Luemme Neljännestä Mooseksen kirjasta.

Niinä päivinä matkalla kansa kävi kärsimättömäksi ja alkoi puhua Jumalaa ja Moosesta vastaan: ”Miksi te toitte meidät pois Egyptistä tänne autiomaahan kuolemaan? Täällä ei ole leipää eikä vettä. Aina vain tätä samaa kurjaa ruokaa!” Silloin Herra lähetti kansan kimppuun myrkkykäärmeitä, ja niiden puremiin kuoli suuri joukko israelilaisia. Kansa tuli Mooseksen luo sanomaan: ”Me teimme synnin, kun puhuimme Herraa ja sinua vastaan. Rukoile Herraa, että hän ottaisi nämä käärmeet pois meitä ahdistamasta.” Mooses rukoili kansan puolesta, ja Herra sanoi Moosekselle: ”Tee käärmeen kuva ja pane se tangon päähän. Jokainen pureman saanut, joka katsoo siihen, jää eloon.” Mooses teki pronssista käärmeen ja pani sen tangon päähän. Kun ne, joita käärmeet olivat purreet, katsoivat pronssikäärmettä, he jäivät eloon.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

tai:

Toinen lukukappale (Fil. 2:6-11)

Hän alensi itsensä; sen tähden Jumala on korottanut hänet.

Luemme apostoli Paavalin kirjeestä filippiläisille.

Kristuksella Jeesuksella oli Jumalan muoto, mutta hän ei pitänyt kiinni oikeudestaan olla Jumalan vertainen vaan luopui omastaan. Hän otti orjan muodon ja tuli ihmisten kaltaiseksi. Hän eli ihmisenä ihmisten joukossa, hän alensi itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, ristinkuolemaan asti. Sen tähden Jumala on korottanut hänet yli kaiken ja antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman. Jeesuksen nimeä kunnioittaen on kaikkien polvistuttava, kaikkien niin taivaassa kuin maan päällä ja maan alla, ja jokaisen kielen on tunnustettava Isän Jumalan kunniaksi: ”Jeesus Kristus on Herra.”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuoropsalmi (Ps. 78:1-2, 34-35, 36-37, 38. – vrt. 7c)

Kertosäe:                           Älkää unohtako Herran tekoja!

Kuuntele, kansani, mitä opetan,
tarkatkaa sanojani, te kaikki.
Minä aion esittää viisaiden mietteitä,
tuon julki menneisyyden arvoituksia. Kertosäe

Kun hän surmasi Israelin kansaa, he alkoivat kysyä hänen mieltään,
he kääntyivät ja etsivät Jumalaa.
He muistivat, kuka on heidän kallionsa,
muistivat, että Korkein on heidän lunastajansa. Kertosäe

Mutta heidän sanoissaan piili petos,
valhe oli heidän kielellään.
He eivät olleet vilpittömiä häntä kohtaan,
eivät pysyneet uskollisina hänen liitossaan. Kertosäe

Mutta Jumala on laupias,
ei hän tuhoa syntistä, vaan armahtaa.
Kerta kerran jälkeen hän hillitsi vihansa
eikä antanut kiivaudelleen valtaa. Kertosäe

Halleluja

Halleluja. Halleluja.
Me kumarramme sinua, Kristus, ja siunaamme sinua,
koska olet ristisi kautta lunastanut maailman.
Halleluja.

Evankeliumi (Joh. 3:13-17)

Ihmisen Poika on korotettava.

+ Luemme pyhästä evankeliumista Johanneksen mukaan.

Siihen aikaan Jeesus sanoi Nikodemukselle: ”Kukaan ei ole noussut taivaaseen, paitsi hän, joka on taivaasta tänne tullut: Ihmisen Poika. Niin kuin Mooses autiomaassa nosti käärmeen korkealle, niin on myös Ihmisen Poika korotettava, jotta jokainen, joka uskoo häneen, saisi iankaikkisen elämän. 

Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän. Ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan sitä tuomitsemaan, vaan pelastamaan sen.” 

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Myös lauantain iltamessu on tästä juhlasta.

15.9.2019 Kirkkovuoden 24. sunnuntai – vuosi C

Ensimmäinen lukukappale (2. Moos. 32:7-11, 13-14)

Herra päätti luopua siitä hävityksestä, jolla oli uhannut kansaansa.

Luemme Toisesta Mooseksen kirjasta.

Niinä päivinä Herra sanoi Moosekselle: ”Lähde heti alas, sillä sinun kansasi, jonka toit pois Egyptistä, on syössyt itsensä turmioon. Näin pian he ovat kääntyneet pois siltä tieltä, jota käskin heidän kulkea. He ovat valaneet itselleen sonnipatsaan, ja nyt he kumartavat sitä, teurastavat sille uhreja ja sanovat: ’Israel, tämä on sinun jumalasi, joka toi sinut pois Egyptistä.'” Herra sanoi vielä: ”Minä näen, että tämä kansa on uppiniskainen. Jätä minut nyt rauhaan, että vihani saa leimahtaa heitä vastaan ja tuhota heidät. Mutta sinusta minä teen suuren kansan.”

Mooses koetti lepyttää Herraa, Jumalaansa, ja sanoi: ”Miksi, Herra, vihastuisit omaan kansaasi? Sinähän toit sen pois Egyptistä suurella voimallasi ja väkevällä kädelläsi. Muista palvelijoitasi Abrahamia, Iisakia ja Jaakobia, joille vannoit oman itsesi kautta: ’Minä annan sinulle jälkeläisiä niin paljon, että heitä on kuin taivaan tähtiä, ja annan heille ikuiseksi omaisuudeksi sen maan, jonka olen heille luvannut.'” Niin Herran viha lauhtui, ja hän päätti luopua siitä hävityksestä, jolla oli uhannut kansaansa.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuoropsalmi (Ps. 51:3-4, 12-13, 17+19. ‒ Luuk. 15:18)

Kertosäe:                           Minä nousen ja menen isäni luo.

Jumala, ole minulle armollinen hyvyydessäsi,
pyyhi pois minun syntini suuren laupeutesi tähden.
Pese minut puhtaaksi rikoksestani
ja anna lankeemukseni anteeksi. Kertosäe

Jumala, luo minuun puhdas sydän
ja uudista minut, anna vahva henki.
Älä karkota minua kasvojesi edestä,
älä ota minulta pois pyhää henkeäsi. Kertosäe

Herra, avaa minun huuleni,
niin suuni julistaa sinun kunniaasi.
Murtunut mieli on minun uhrini,
särkynyttä sydäntä et hylkää, Jumala. Kertosäe

Toinen lukukappale (1. Tim. 1:12-17)

Kristus on tullut pelastamaan syntisiä.

Luemme apostoli Paavalin ensimmäisestä kirjeestä Timoteukselle.

Rakkaani, minä kiitän Herraamme Kristusta Jeesusta, joka on antanut minulle voimaa. Kiitän häntä siitä, että hän katsoi minut luotettavaksi ja otti minut palvelukseensa, vaikka olin ollut herjaaja, vainooja ja väkivallantekijä. Hän armahti minut, koska epäuskoni tähden en tiennyt, mitä tein. Meidän Herramme armo on ollut yltäkylläinen, samoin usko ja rakkaus, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Tämä sana on varma ja vastaanottamisen arvoinen: Kristus Jeesus on tullut maailmaan pelastamaan syntisiä, joista minä olen suurin. Mutta minut armahdettiin, jotta Kristus Jeesus juuri minussa osoittaisi, kuinka suuri hänen kärsivällisyytensä on. Näin olisin myös vastedes esimerkkinä niille, jotka uskovat häneen ja saavat ikuisen elämän. Ikuiselle kuninkaalle, kuolemattomalle, näkymättömälle ja ainoalle Jumalalle kunnia ja kirkkaus aina ja ikuisesti! Aamen.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Halleluja (2. Kor. 5:19)

Halleluja. Halleluja.
Kristuksessa Jumala sovitti maailman itsensä kanssa;
meille hän uskoi sovituksen sanan.
Halleluja.

Evankeliumi (Luuk. 15:1-32)

Taivaassa iloitaan yhdestäkin syntisestä, joka tekee parannuksen.

+ Luemme pyhästä evankeliumista Luukkaan mukaan.

Siihen aikaan publikaanit ja muut syntiset tulivat Jeesuksen luo kuullakseen häntä. Fariseukset ja lainopettajat sanoivat paheksuen: ”Tuo mies hyväksyy syntiset seuraansa ja syö heidän kanssaan.”

Silloin Jeesus esitti heille vertauksen: ”Jos jollakin teistä on sata lammasta ja yksi niistä katoaa autiomaahan, niin totta kai hän jättää ne yhdeksänkymmentäyhdeksän, lähtee sen kadonneen perään ja etsii, kunnes löytää sen. Kun hän löytää lampaansa, hän nostaa sen iloiten hartioilleen, ja kotiin tultuaan hän kutsuu ystävänsä ja naapurinsa ja sanoo heille: ’Iloitkaa kanssani! Minä löysin lampaani, joka oli kadoksissa.’ Minä sanon teille: näin on taivaassakin. Yhdestä syntisestä, joka kääntyy, iloitaan siellä enemmän kuin yhdeksästäkymmenestäyhdeksästä vanhurskaasta, jotka eivät ole parannuksen tarpeessa.

Tai jos naisella on kymmenen hopearahaa ja hän kadottaa niistä yhden, niin totta kai hän sytyttää lampun, lakaisee huoneen ja etsii tarkoin, kunnes löytää sen. Ja rahan löydettyään hän kutsuu ystävättärensä ja naapurin naiset ja sanoo: ’Iloitkaa kanssani! Minä löysin rahan, jonka olin kadottanut.’ Yhtä lailla, sen sanon teille, iloitsevat Jumalan enkelit yhdestäkin syntisestä, joka tekee parannuksen.”

Jeesus jatkoi: ”Eräällä miehellä oli kaksi poikaa. Nuorempi heistä sanoi isälleen: ’Isä, anna minulle osuuteni omaisuudestasi.’ Isä jakoi omaisuutensa poikien kesken. Jo muutaman päivän päästä nuorempi kokosi kaikki varansa ja lähti kauas vieraille maille. Siellä hän tuhlasi koko omaisuutensa viettäen holtitonta elämää. Kun hän oli pannut kaiken menemään, siihen maahan tuli ankara nälänhätä, ja hän joutui kärsimään puutetta. Silloin hän meni erään sikäläisen miehen palvelukseen, ja tämä lähetti hänet tiluksilleen sikopaimeneksi. Nälkäänsä hän olisi halunnut syödä palkoja, sikojen ruokaa, mutta niitäkään ei hänelle annettu.

Silloin poika meni itseensä ja ajatteli: ’Minun isäni palkkalaisilla on kaikilla yllin kyllin ruokaa, mutta minä näännyn täällä nälkään. Ei, nyt minä lähden isäni luo ja sanon hänelle: Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinua vastaan. En ole enää sen arvoinen, että minua kutsutaan pojaksesi. Ota minut palkkalaistesi joukkoon.’ Niin hän lähti isänsä luo.

Kun poika vielä oli kaukana, isä näki hänet ja heltyi. Hän juoksi poikaa vastaan, sulki hänet syliinsä ja suuteli häntä. Poika sanoi hänelle: ’Isä, minä olen tehnyt syntiä taivasta vastaan ja sinua vastaan. En ole enää sen arvoinen, että minua kutsutaan pojaksesi.’ Mutta isä sanoi palvelijoilleen: ’Hakekaa joutuin parhaat vaatteet ja pukekaa hänet niihin, pankaa hänelle sormus sormeen ja kengät jalkaan. Tuokaa syöttövasikka ja teurastakaa se. Nyt syödään ja vietetään ilojuhlaa! Minun poikani oli kuollut mutta heräsi eloon, hän oli kadoksissa, mutta nyt hän on löytynyt.’ Niin alkoi iloinen juhla.

Vanhempi poika oli pellolla. Kun hän sieltä palatessaan lähestyi kotia, hän kuuli laulun, soiton ja tanssin. Hän huusi luokseen yhden palvelijoista ja kysyi, mitä oli tekeillä. Palvelija vastasi: ’Veljesi tuli kotiin, ja isäsi käski teurastaa syöttövasikan, kun sai hänet terveenä takaisin.’  Silloin vanhempi veli suuttui eikä halunnut mennä sisään. Isä tuli ulos ja suostutteli häntä, mutta hän vastasi: ’Kaikki nämä vuodet minä olen raatanut sinun hyväksesi enkä ole kertaakaan jättänyt käskyäsi täyttämättä. Silti et ole koskaan antanut minulle edes vuohipahaista juhliakseni ystävieni kanssa. Mutta kun tämä sinun poikasi tulee, tämä, joka on hävittänyt omaisuutesi porttojen parissa, sinä teurastat hänelle syöttövasikan!’ Isä vastasi hänelle: ’Poikani, sinä olet aina minun luonani, ja kaikki, mikä on minun, on sinun. Mutta olihan nyt täysi syy iloita ja riemuita. Sinun veljesi oli kuollut mutta heräsi eloon, hän oli kadoksissa mutta on nyt löytynyt.'”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

tai lyhyempi muoto:

(Luuk. 15:1-10)

Taivaassa iloitaan yhdestäkin syntisestä, joka tekee parannuksen.

+ Luemme pyhästä evankeliumista Luukkaan mukaan.

Siihen aikaan publikaanit ja muut syntiset tulivat Jeesuksen luo kuullakseen häntä. Fariseukset ja lainopettajat sanoivat paheksuen: ”Tuo mies hyväksyy syntiset seuraansa ja syö heidän kanssaan.”

Silloin Jeesus esitti heille vertauksen: ”Jos jollakin teistä on sata lammasta ja yksi niistä katoaa autiomaahan, niin totta kai hän jättää ne yhdeksänkymmentäyhdeksän, lähtee sen kadonneen perään ja etsii, kunnes löytää sen. Kun hän löytää lampaansa, hän nostaa sen iloiten hartioilleen, ja kotiin tultuaan hän kutsuu ystävänsä ja naapurinsa ja sanoo heille: ’Iloitkaa kanssani! Minä löysin lampaani, joka oli kadoksissa.’ Minä sanon teille: näin on taivaassakin. Yhdestä syntisestä, joka kääntyy, iloitaan siellä enemmän kuin yhdeksästäkymmenestäyhdeksästä vanhurskaasta, jotka eivät ole parannuksen tarpeessa.

Tai jos naisella on kymmenen hopearahaa ja hän kadottaa niistä yhden, niin totta kai hän sytyttää lampun, lakaisee huoneen ja etsii tarkoin, kunnes löytää sen. Ja rahan löydettyään hän kutsuu ystävättärensä ja naapurin naiset ja sanoo: ’Iloitkaa kanssani! Minä löysin rahan, jonka olin kadottanut.’ Yhtä lailla, sen sanon teille, iloitsevat Jumalan enkelit yhdestäkin syntisestä, joka tekee parannuksen.”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.