9.12.2018 Adventin 2. sunnuntai – vuosi C

Ensimmäinen lukukappale (Bar. 5:1-9)

Jumala näyttää sinun loistosi.

Luemme profeetta Barukin kirjasta.

Riisu surupukusi, Jerusalem, ota yltäsi ahdingon vaate ja verhoudu ikiajoiksi Jumalan kirkkauteen! Pue yllesi Jumalan vanhurskauden viitta, kruunaa pääsi Ikiaikaisen kirkkaudella, sillä Jumala näyttää sinun loistosi koko maanpiirille, kaikelle, mitä on taivaan alla, ja antaa sinulle ikuisen nimen. Sinun nimesi on oleva Oikeudenmukainen rauha, Hurskas kunnia.

Nouse, Jerusalem, astu korkealle vuorellesi ja katso kohti itää: lapsesi tulevat! Pyhän kutsusta he ovat kokoontuneet yhteen idästä ja lännestä, ja he riemuitsevat siitä, että Jumala on pitänyt heidät mielessään. He lähtivät luotasi jalan, vihollisten vieminä, mutta kun Jumala tuo heidät takaisin, heitä kannetaan kunniasaatossa kuin kuninkaan valtaistuimella.

Jumala on käskenyt jokaisen korkean vuoren madaltua, jokaisen ikivanhan kukkulan alentua ja kaikkien laaksojen täyttyä, jotta maa tasoittuisi ja Israel voisi vakaasti kulkea Jumalan kirkkauden suojassa. Jumala käskee myös, että metsien ja kaikkien tuoksuvien puiden tulee suoda varjonsa Israelille. Kirkkautensa valolla Jumala johdattaa kansaansa, ja Israel riemuitsee hänen laupeudestaan ja oikeamielisyydestään.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuoropsalmi (Ps. 126:1-2ab, 2cd-3, 4-5, 6. – 3)

Kertosäe:          Suuret ovat meidän Herramme teot, niistä me saamme iloita.

Kun Herra käänsi Siionin kohtalon,
se oli meille kuin unta.
Silloin suumme hersyi naurua
ja riemu kajahti huuliltamme. Kertosäe

Silloin sanoivat vieraat kansat:
”Suuret ovat Israelin Herran teot!”
Totta! Suuret ovat meidän Herramme teot,
niistä me saamme iloita. Kertosäe

Herra, käännä jälleen meidän kohtalomme
niin kuin aina tuot vedet Negevin kuiviin uomiin.
Jotka kyynelin kylvävät,
ne riemuiten korjaavat. Kertosäe

Jotka itkien menevät kylvämään
vakkaansa kantaen,
ne riemuiten palaavat kotiin
lyhteet sylissään. Kertosäe

Toinen lukukappale (Fil. 1:4-6, 8-11)

Olkaa puhtaita ja moitteettomia odottaessanne Kristuksen päivää.

Luemme apostoli Paavalin kirjeestä filippiläisille.

Veljet, aina kun rukoilen teidän kaikkien puolesta, iloitsen siitä, että olette alusta alkaen olleet ja yhä olette mukana evankeliumin levitystyössä. Minä luotan siihen, että Jumala, joka on teissä aloittanut hyvän työnsä, myös saattaa sen päätökseen Kristuksen Jeesuksen päivään mennessä.

Jumala on todistajani, että minä kaipaan teitä kaikkia ja rakastan teitä hellästi, niin kuin Kristus Jeesus teitä rakastaa. Rukoilen myös, että teidän rakkautenne kasvaisi ja yltäisi yhä parempaan ymmärrykseen ja harkintaan, niin että osaisitte erottaa, mikä on tärkeää, säilyisitte puhtaina ja moitteettomina odottaessanne Kristuksen päivää ja tuottaisitte Jumalan kunniaksi ja kiitokseksi runsain mitoin hyvää hedelmää, jonka saa aikaan Jeesus Kristus.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Halleluja (Luuk. 3:4, 6)

Halleluja. Halleluja.
Raivatkaa Herralle tie, tasoittakaa hänelle polut!
Kaikki saavat nähdä Jumalan pelastustyön.
Halleluja

Evankeliumi (Luuk. 3:1-6)

Kaikki saavat nähdä Jumalan pelastustyön.

+ Luemme pyhästä evankeliumista Luukkaan mukaan.

Keisari Tiberiuksen viidentenätoista hallitusvuotena, siihen aikaan kun Pontius Pilatus oli Juudean maaherrana, kun neljännesruhtinaina hallitsivat Galileassa Herodes, Itureassa ja Trakonitiksen maassa hänen veljensä Filippos ja Abilenessa Lysanias ja kun ylipappeina olivat Hannas ja Kaifas, tuli Jumalan sana Johannekselle, Sakariaan pojalle, joka eli autiomaassa. Niin hän lähti liikkeelle ja kulki kaikkialla Jordanin seudulla saarnaten ja kehottaen ihmisiä kääntymään ja ottamaan kasteen, jotta synnit annettaisiin heille anteeksi.

Tapahtui niin kuin on kirjoitettuna profeetta Jesajan kirjassa: ”Ääni huutaa autiomaassa: Raivatkaa Herralle tie, tasoittakaa hänelle polut! Kaikki rotkot täytettäköön, kaikki vuoret ja kukkulat alennettakoon, tulkoot mutkat suoriksi, louhikot tasaisiksi teiksi! Kaikki saavat nähdä Jumalan pelastustyön.”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

10.12.2018 ma adventin messu

Ensimmäinen lukukappale (Jes. 35:1-10)

Jumala itse tulee ja pelastaa teidät.

Luemme profeetta Jesajan kirjasta.

Aavikko iloitsee, autiomaa iloitsee, aro riemuitsee, se puhkeaa kukkaan! Kuin lilja kukkikoon maa, se riemuitkoon, huutakoon ääneen! Sen osaksi tulee Libanonin kunnia, Karmelin ja Saaronin ihanuus. Kaikki saavat katsella Herran kunniaa, meidän Jumalamme ihanuutta. Voimistakaa uupuneet kädet, vahvistakaa horjuvat polvet, sanokaa niille, jotka sydämessään hätäilevät: ”Olkaa lujat, älkää pelätkö. Tässä on teidän Jumalanne! Kosto lähestyy, tilinteon hetki. Jumala itse tulee ja pelastaa teidät.”

Silloin aukenevat sokeiden silmät ja kuurojen korvat avautuvat, rampa hyppii silloin kuin kauris, mykän kieli laulaa riemuaan. Lähteitä puhkeaa autiomaahan, vuolaina virtaavat purot arolla.  Hehkuva hiekka muuttuu lammikoiksi, janoinen maa pulppuaviksi lähteiksi. Siellä, missä hyeenat lepäilivät, kasvaa silloin rantakaislaa ja papyrusta.

Ja sinne syntyy tie, valtatie, sitä kutsutaan Pyhäksi tieksi. Epäpyhä ei saa sille astua: Herran tien kulkijoille se kuuluu, heille yksin. Siellä ei tyhmäkään eksy. Leijona ei nouse sille tielle, ei yksikään raateleva peto, ei yksikään. Vain vapaiksi lunastetut sitä vaeltavat. Herran vapaiksi ostamat palaavat ja saapuvat riemuiten Siioniin. He kantavat päänsä päällä ikuista iloa. Ilo ja riemu astuvat portista, huoli ja huokaus pakenevat kauas.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuoropsalmi (Ps. 85:9ab+10, 11-12, 13-14. – vrt. Jes. 35:4)

Kertosäe:                          Katso, Jumalamme tulee ja pelastaa meidät.

Minä kuuntelen, mitä Herra Jumala puhuu.
Hän lupaa rauhan kansalleen, pyhilleen.
Hän antaa apunsa niille, jotka häntä pelkäävät,
ja niin meidän maamme saa takaisin kunniansa. Kertosäe

Laupeus ja uskollisuus kohtaavat,
oikeus ja rauha suutelevat toisiaan.
Uskollisuus versoo maasta
ja oikeus katsoo alas taivaasta. Kertosäe

Herra antaa kaiken hyvän,
maa antaa satonsa.
Herran edellä kulkee oikeus,
se valmistaa Herralle tien. Kertosäe

Halleluja

Halleluja. Halleluja.
Katso, Kuningas saapuu, maanpiirin Herra.
Hän itse vapauttaa meidät orjuutemme ikeestä.
Halleluja

Evankeliumi (Luuk. 5:17-26)

Me olemme tänään nähneet ihmeellisiä tekoja.

+ Luemme pyhästä evankeliumista Luukkaan mukaan.

Eräänä päivänä, kun Jeesus taas opetti, häntä kuulemassa istui fariseuksia ja lainopettajia. Heitä oli tullut kaikista Galilean kylistä ja myös Juudeasta ja Jerusalemista. Herran voima vaikutti Jeesuksessa niin että hän saattoi parantaa sairaita.

Paikalle tuli miehiä, jotka kantoivat vuoteella halvaantunutta. He yrittivät tuoda hänet sisälle taloon asettaakseen hänet Jeesuksen eteen. Tungoksessa he eivät kuitenkaan saaneet tuoduksi häntä sisään, ja niin he kiipesivät katolle, irrottivat tiiliä ja laskivat sairaan vuoteineen kaikkien keskelle Jeesuksen eteen. Kun Jeesus näki heidän uskonsa, hän sanoi: ”Ystäväni, sinun syntisi on annettu anteeksi.”

Silloin lainopettajat ja fariseukset ajattelivat: ”Mikä mies tämä on? Hän herjaa Jumalaa, kun puhuu noin. Kuka muu kuin Jumala voi antaa syntejä anteeksi?” Mutta Jeesus oli selvillä siitä, mitä he ajattelivat, ja sanoi heille: ”Mitä te oikein ajattelette? Kumpi on helpompaa, sanoa: ’Sinun syntisi on annettu anteeksi’, vai sanoa: ’Nouse ja kävele’? Mutta jotta tietäisitte, että Ihmisen Pojalla on valta antaa maan päällä syntejä anteeksi” ‒ hän puhui nyt halvaantuneelle ‒ ”minä sanon sinulle: nouse, ota vuoteesi ja mene kotiisi.”

Heti paikalla mies kaikkien nähden nousi jalkeille, otti vuoteen, jolla oli maannut, ja lähti kotiinsa ylistäen Jumalaa. Kaikki olivat hämmästyksestä suunniltaan ja ylistivät Jumalaa. Pelon vallassa he sanoivat: ”Me olemme tänään nähneet ihmeellisiä tekoja.”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

11.12.2018 ti adventin messu tai pyhä Damasus I, paavi

Ensimmäinen lukukappale (Jes. 40:1-11)

Jumala lohduttaa kansaansa.

Luemme profeetta Jesajan kirjasta.

Lohduttakaa, lohduttakaa minun kansaani, sanoo teidän Jumalanne. Puhukaa lempeästi Jerusalemille ja kertokaa sille, että sen pakkotyö on päättynyt, että sen syyllisyys on sovitettu, sillä kaksin verroin on Herran käsi sitä kurittanut kaikista sen synneistä.

Ääni huutaa: ”Raivatkaa autiomaahan Herralle tie! Tasoittakaa yli aron valtatie meidän Jumalallemme! Täyttykööt notkot, alentukoot huiput, mäet madaltukoot, vuorten louhikot tasoittukoot! Herran kunnia ilmestyy, kaikki saavat sen nähdä. Näin on Herra puhunut.”

Ääni sanoo: ”Julista!” Ja minä kysyn: ”Mitä minun pitää julistaa?” ”Ihminen on kuin ruoho, ihmisen kauneus kuin kedon kukka! Ruoho kuivuu, kukka lakastuu, kun Herran henkäys koskettaa sitä. Niin! Ruohoa ovat ihmiset. Ruoho kuivuu, kukka lakastuu, mutta meidän Jumalamme sana pysyy iäti.”

Nouse korkealle vuorelle, Siion, ilosanoman tuoja! Korota äänesi, Jerusalem, ilosanoman saattaja! Korota äänesi, älä pelkää! Julista Juudan kaupungeille: Teidän Jumalanne tulee! Itse Herra tulee suuressa voimassaan, hän hallitsee vahvalla kädellään. Hän kuljettaa mukanaan työnsä palkkaa, johdattaa laumaa, jonka on omakseen hankkinut, paimenen lailla hän kaitsee sitä, omin käsin hän kokoaa sen yhteen. Karitsoita hän kantaa sylissään, emolampaita hän ohjailee eteenpäin.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuoropsalmi (Ps. 96:1-2, 3+10ac, 11-12, 13. ‒ vrt. Jes. 40:9-10)

Kertosäe:          Katso, meidän Jumalamme tulee voimassaan.

Laulakaa Herralle uusi laulu!
Laula Herralle, maa, laulakaa Herralle, maan asukkaat!
Laulakaa Herralle, ylistäkää hänen nimeään!
Kertokaa päivästä päivään ilosanomaa hänen avustaan. Kertosäe

Julistakaa hänen kunniaansa,
ilmoittakaa hänen ihmetekojaan kaikille kansoille.
Julistakaa kaikkien kansojen kuulla: Herra on kuningas!
Oikeutensa mukaan hän tuomitsee kansoja. Kertosäe

Iloitkoon taivas, riemuitkoon maa!
Pauhatkoon meri kaikkineen,
juhlikoot maa ja sen luodut,
humiskoot ilosta metsien puut Herran edessä. Kertosäe

Herra tulee! Hän tulee tuomaan oikeutta,
hallitsemaan vanhurskaasti maata,
uskollisesti sen kansoja. Kertosäe

Halleluja

Halleluja. Halleluja.
Herran päivä on lähellä.
Hän tulee pelastamaan meidät.
Halleluja.

Evankeliumi (Matt. 18:12-14)

Jumala ei tahdo vähäisten joutuvan hukkaan.

+ Luemme pyhästä evankeliumista Matteuksen mukaan.

Siihen aikaan Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Mitä arvelette: jos jollakulla on sata lammasta ja yksi niistä eksyy, niin eikö hän jätä ne yhdeksänkymmentäyhdeksän vuorille ja lähde etsimään sitä eksynyttä? Ja jos hän sen löytää ‒ totisesti: hän iloitsee siitä enemmän kuin niistä yhdeksästäkymmenestäyhdeksästä, jotka eivät olleet eksyksissä. Samoin ei teidän taivaallinen Isänne tahdo, että yksikään näistä vähäisistä joutuisi hukkaan.”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

12.12.2018 ke adventin messu tai Guadalupen Neitsyt Maria

Ensimmäinen lukukappale (Jes. 40:25-31)

Kaikkivaltias Herra virvoittaa väsyneen.

Luemme profeetta Jesajan kirjasta.

”Mihin te minua vertaisitte? Kuka on minun kaltaiseni?” kysyy Pyhä. Kohottakaa katseenne korkeuteen: kuka on tämän kaiken luonut? Hän, joka kutsuu esiin taivaan joukot täydessä vahvuudessaan, hän, joka tuntee ne nimeltä, joka ainoan. Suuri on hänen väkevyytensä, valtaisa hänen voimansa: yksikään joukosta ei jää pois.

Miksi valitat, Jaakob, Israel, miksi puhut näin: ”Ei ole Herra nähnyt elämäni taivalta, minun asiastani ei Jumala välitä.” Etkö jo ole oppinut, etkö ole kuullut, että Herra on ikuinen Jumala, koko maanpiirin luoja? Ei hän väsy, ei uuvu, tutkimaton on hänen viisautensa.

Hän virvoittaa väsyneen ja antaa heikolle voimaa. Nuoretkin väsyvät ja nääntyvät, nuorukaiset kompastelevat ja kaatuvat, mutta kaikki, jotka Herraa odottavat, saavat uuden voiman, he kohoavat siivilleen kuin kotkat. He juoksevat eivätkä uuvu, he vaeltavat eivätkä väsy.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuoropsalmi (Ps. 103:1-2, 3-4, 8+10. – 1a)

Kertosäe:                Ylistä Herraa, minun sieluni.

Ylistä Herraa, minun sieluni, ja kaikki mitä minussa on,
ylistä hänen pyhää nimeään.
Ylistä Herraa, minun sieluni,
älä unohda, mitä hyvää hän on sinulle tehnyt. Kertosäe

Hän antaa anteeksi kaikki syntisi
ja parantaa kaikki sairautesi.
Hän päästää sinut kuoleman otteesta
ja seppelöi sinut armolla ja rakkaudella. Kertosäe

Anteeksiantava ja laupias on Herra.
Hän on kärsivällinen ja hänen armonsa on suuri.
Ei hän maksanut meille syntiemme mukaan,
ei rangaissut niin kuin olisimme ansainneet. Kertosäe

Halleluja

Halleluja. Halleluja.
Katso, Herra tulee pelastamaan kansansa.
Autuaita ne, jotka ovat valmiit ottamaan hänet vastaan.
Halleluja.

Evankeliumi (Matt. 11:28-30)

Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn uuvuttamat.

+ Luemme pyhästä evankeliumista Matteuksen mukaan.

Siihen aikaan Jeesus sanoi: ”Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon. Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja oppikaa minulta: minä olen sydämeltäni lempeä ja nöyrä. Näin teidän sielunne löytää levon. Minun ikeeni on hyvä kantaa ja minun kuormani on kevyt.”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

13.12.2018 to pyhä Lucia, marttyyri, muistopäivä

Ensimmäinen lukukappale (Jes. 41:13-20)

Minä olen sinun lunastajasi, Israelin Pyhä.

Luemme profeetta Jesajan kirjasta.

Minä, Herra, sinun Jumalasi, tartun sinun oikeaan käteesi ja sanon sinulle: ”Älä pelkää, minä autan sinua.” Älä pelkää, Jaakob, sinä maan mato, sinä Israelin vähäinen väki! ”Minä autan sinua”, sanoo Herra, ”sinut lunastaa Israelin Pyhä. Katso, sinusta tulee minun puimarekeni, rajusti hiertävä, moniteräinen. Sinä puit vuoria, rouhit niitä, jauhat kukkulat akanoiksi, sinä viskaat ne ilmaan, tuuli kantaa ne pois, myrskytuuli ne hajottaa. Mutta sinä, sinä iloitset Herrasta, Israelin Pyhä on sinun ylpeytesi.

Köyhät ja kurjat etsivät vettä, mutta sitä ei ole, heidän kielensä on janosta kuivettunut. Minä, Herra, kuulen heitä, minä, Israelin Jumala, en heitä hylkää. Paljaille kukkuloille minä puhkaisen jokia, notkelmiin lähteitä. Autiomaan minä muutan vesilammikoiksi ja kuivan hietikon lähteiden maaksi. Minä istutan autiomaahan setrejä, akasioita ja myrttejä ja öljypuita, minä kasvatan arolle sypressejä, puksipuuta, vuorimäntyä, kaikkea rinnan, jotta he näkisivät ne ja oppisivat tietämään, jotta he huomaisivat ne ja tajuaisivat, että Herran käsi on tämän tehnyt, Israelin Pyhä tämän luonut.”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuoropsalmi (Ps. 145:1+9, 10-11, 12-13. ‒ 8)

Kertosäe:          Anteeksiantava ja laupias on Herra,
hän on kärsivällinen, suuri on hänen hyvyytensä.

Minä laulan sinun kunniaasi, Jumalani, kuninkaani!
Minä kiitän sinun nimeäsi aina ja ikuisesti.
Herra on hyvä kaikille,
hän armahtaa kaikkia luotujaan. Kertosäe

Herra, sinua ylistäkööt kaikki luotusi,
uskolliset palvelijasi kiittäkööt sinua!
Julistakoot he valtakuntasi kunniaa,
kertokoot mahtavista teoistasi. Kertosäe

Saattakoot he ihmisten tietoon Herran väkevät teot
ja hänen valtakuntansa mahdin ja loiston.
Sinun valtakuntasi on ikuinen,
sinun herruutesi pysyy polvesta polveen. Kertosäe

Halleluja (vrt. Jes. 45:8)

Halleluja. Halleluja.
Vihmokaa, taivaat, ylhäältä, ja oikeus virratkoon pilvistä;
avautukoon maa ja versokoon Pelastajan.
Halleluja.

Evankeliumi (Matt. 11:11-15)

Yksikään ei ole ollut Johannes Kastajaa suurempi.

+ Luemme pyhästä evankeliumista Matteuksen mukaan.

Siihen aikaan Jeesus sanoi väkijoukolle: ”Totisesti: yksikään naisesta syntynyt ei ole ollut Johannes Kastajaa suurempi, mutta kaikkein vähäisin, joka on taivasten valtakunnassa, on suurempi kuin hän. Johannes Kastajan päivistä asti taivasten valtakuntaa vastaan hyökätään, ja hyökkääjät tempaavat sen itselleen. Kaikki profeetat ja laki ovat Johannekseen asti olleet ennustusta, ja jos tahdotte ottaa vastaan: juuri hän on Elia, jonka oli määrä tulla. Jolla on korvat, se kuulkoon!”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

14.12.2018 pe pyhä Ristin Johannes, pappi ja kirkonopettaja, muistopäivä

Ensimmäinen lukukappale (Jes. 48:17-19)

Kunpa kuulisit minun käskyjäni!

Luemme profeetta Jesajan kirjasta.

Näin sanoo Herra, Israelin Pyhä, joka lunastaa sinut vapaaksi: ”Minä olen Herra, sinun Jumalasi, minä opetan sinulle, mikä on sinulle hyväksi, minä opastan sinua tielläsi. Kunpa kuulisit minun käskyjäni! Silloin sinun onnesi olisi runsas kuin virta, sinulle tuleva siunaus loputon kuin meren aallot, ja sinun lapsesi olisivat lukuisat kuin rannan hiekka, sinun jälkeläisesi lukemattomat kuin hiekan jyvät. Sinun nimesi ei koskaan häviäisi, ei sitä pyyhittäisi pois minun silmieni edestä.”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuoropsalmi (Ps. 1:1-2, 3, 4+6. ‒ vrt. Joh. 8:12)

Kertosäe:                    Sillä, joka seuraa sinua, Herra, on elämän valo.

Hyvä on sen osa, joka ei vaella jumalattomien tavoin,
ei astu syntisten teille, ei istu pilkkaajien parissa
vaan löytää ilonsa Herran laista,
tutkii sitä päivin ja öin. Kertosäe

Hän on kuin puu, vetten äärelle istutettu:
se antaa hedelmän ajallaan,
eivätkä sen lehdet lakastu.
Hän menestyy kaikissa toimissaan. Kertosäe

Niin ei käy jumalattomien.
He ovat kuin akanat, joita tuuli ajaa.
Herra tuntee vanhurskaiden tien,
mutta jumalattomien tie päätyy tuhoon. Kertosäe

Halleluja

Halleluja. Halleluja.
Herra tulee, rientäkää häntä vastaan!
Hän on rauhan ruhtinas.
Halleluja.

Evankeliumi (Matt. 11:16-19)

He eivät kuuntele Johannesta eivätkä Ihmisen Poikaa.

+ Luemme pyhästä evankeliumista Matteuksen mukaan.

Siihen aikaan Jeesus sanoi väkijoukolle: ”Mihin minä vertaisin tätä sukupolvea? Se on kuin torilla istuvat lapset, jotka huutavat toisilleen: ’Me soitimme teille huilua, mutta te ette tanssineet, me pidimme valittajaisia, mutta te ette itkeneet mukana.’ Johannes tuli, hän ei syö eikä juo, ja ihmiset sanovat: ’Hänessä on paha henki.’ Ihmisen Poika tuli, hän syö ja juo, ja ihmiset sanovat: ’Mikä syömäri ja juomari, publikaanien ja muiden syntisten ystävä!’ Mutta Viisauden teoista Viisaus tunnetaan!”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

15.12.2018 la adventin messu

Ensimmäinen lukukappale (Sir. 48:1-4, 9-11ab)

Elia tulee takaisin.

Luemme Sirakin kirjasta.

Niinä päivinä nousi profeetta Elia. Hän oli kuin tulta, hänen sanansa paloivat kuin soihtu. Hän pani kansan kärsimään nälänhätää ja pyhällä kiivaudellaan harvensi heidän lukuaan. Herran sanalla hän sulki taivaan ja kutsui kolmesti tulen iskemään alas. Millaisen kunnian saavutitkaan ihmeteoillasi, Elia! Kuka voisi ylpeillä olevansa vertaisesi?

Tulisessa pyörteessä sinut nostettiin pois, tulisten hevosten vetämissä vaunuissa. Näin on sinusta kirjoitettu tulevan tuomion sanoissa: sinä lepytät Herran vihan jo ennen kuin se leimahtaa, käännät isien sydämet lasten puoleen ja saatat ennalleen Jaakobin heimot. Onnellisia ne, jotka saavat nähdä sinut, onnellisia kaikki Herran rakkaudessa kuolleet!

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuoropsalmi (Ps. 80:2ac+3b, 15-16, 18-19. – 4)

Kertosäe:          Jumala, auta meidät ennallemme,
anna meidän nähdä kasvojesi valo, niin me pelastumme.

Kuule meitä, Israelin paimen,
sinä, jonka istuinta kerubit kannattavat!
Ilmesty kirkkaudessasi.
Osoita voimasi, tule avuksemme. Kertosäe

Jumala, Sebaot, katso jälleen meihin taivaastasi, katso meitä!
Ota hoitoosi tämä viiniköynnös,
taimi, jonka oikealla kädelläsi olet istuttanut itseäsi varten,
lapsi, jolle sinä olet antanut voiman. Kertosäe

Suojatkoon sinun kätesi palvelijaasi, joka on oikealla puolellasi,
ihmislasta, jolle sinä olet antanut voiman.
Me emme käänny sinun luotasi pois.
Anna meidän elää, me huudamme sinun nimeäsi. Kertosäe

Halleluja (Luuk. 3:4, 6)

Halleluja. Halleluja.
Raivatkaa Herralle tie, tasoittakaa hänelle polut!
Kaikki saavat nähdä Jumalan pelastustyön.
Halleluja.

Evankeliumi (Matt. 17:10-13)

Elia on jo tullut, mutta he eivät tunteneet häntä.

+ Luemme pyhästä evankeliumista Matteuksen mukaan.

Kun he laskeutuivat vuoren rinnettä, opetuslapset kysyivät Jeesukselta: ”Miksi lainopettajat sanovat, että Elian pitää tulla ensin?” ”Elia kyllä tulee”, hän vastasi, ”ja panee kaiken taas kohdalleen. Ja minä sanon teille, että Elia on jo tullut. Ihmiset vain eivät tunteneet häntä, vaan tekivät hänelle mitä tahtoivat. Samoin he tulevat tekemään Ihmisen Pojalle.” Silloin opetuslapset ymmärsivät, että hän oli puhunut heille Johannes Kastajasta.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Iltamessu seuraavasta sunnuntaista.