14. VIIKON LAUANTAI VUOSI II

ENSIMMÄINEN LUKUKAPPALE

(Jes. 6:1-8)

Minulla on saastaiset huulet, ja nyt minun silmäni ovat nähneet Kuninkaan, Herran Sebaotin.

Luemme profeetta Jesajan kirjasta.

Kuningas Ussian kuolinvuonna minä näin Herran: hän istui korkealla ja ylhäisellä istuimella, ja hänen vaatteensa liepeet täyttivät temppelin. Hänen yläpuolellaan seisoivat serafit, joilla oli kuusi siipeä kullakin: kahdella he peittivät kasvonsa, kahdella verhosivat ruumiinsa ja kahdella lensivät. He huusivat toinen toiselleen: ”Pyhä, pyhä, pyhä on Herra Sebaot! Hänen kirkkautensa täyttää kaiken maan.”

Ovenpielet vapisivat äänten voimasta, ja huone tuli täyteen savua. Ja minä sanoin: ”Voi minua, minä hukun! Minulla on saastaiset huulet, ja saastaiset huulet on kansalla, jonka keskellä elän, ja nyt minun silmäni ovat nähneet Kuninkaan, Herran Sebaotin.”

Silloin yksi serafeista lensi luokseni kädessään hehkuva hiili, jonka hän oli ottanut pihdeillä uhrialttarilta. Hän kosketti sillä minun huuliani ja sanoi: ”Katso, tämä on koskenut huuliasi, sinun syyllisyytesi on poissa ja syntisi sovitettu.

Minä kuulin Herran äänen sanovan: ”Kenet minä lähetän? Kuka lähtee sananviejäksi?” Niin minä vastasin: ”Tässä olen, lähetä minut!”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuoropsalmi

(Ps. 93:1ab, 1c-2, 5. – 1a)

Kertosäe:

Herra on kuningas! Mahti on hänen viittanaan.

Herra on kuningas! Mahti on hänen viittanaan,
hän on vyöttäytynyt, kietonut vyötäisilleen voiman! Kertosäe

Maanpiiri on lujalla perustalla, se ei horju.
Sinun valtaistuimesi on luja, se on ollut luja halki aikojen. Sinä olet ollut iäti. Kertosäe

Sinun säädöksesi, Herra, ovat lujat ja varmat,
pyhänä hohtaa sinun temppelisi
ajasta aikaan. Kertosäe

Halleluja

(1. Piet. 4:14)

Halleluja. Halleluja. 

Kun teitä solvataan Kristuksen nimen tähden, te olette autuaat, 

sillä teidän yllänne on Jumalan henki. 

Halleluja.

EVANKELIUMI

(Matt. 10:24-33)

Älkää pelätkö niitä, jotka tappavat ruumiin.

+ Luemme pyhästä evankeliumista Matteuksen mukaan.

Siihen aikaan Jeesus sanoi apostoleilleen: ”Ei opetuslapsi ole opettajaansa ylempi eikä palvelija isäntäänsä. Tyytyköön opetuslapsi samaan kuin opettaja ja palvelija samaan kuin isäntä. Jos talon isäntää nimitetään Belsebuliksi, kuinka paljon helpommin sen nimen saa talonväki!

Älkää siis pelätkö ihmisiä. Ei ole kätköä, joka ei paljastuisi, eikä salaisuutta, joka ei tulisi ilmi. Minkä minä sanon teille pimeässä, se julistakaa päivänvalossa, ja mitä kuulette korvaanne kuiskattavan, se kuuluttakaa julki katoilta. Älkää pelätkö niitä, jotka tappavat ruumiin mutta eivät kykene tappamaan sielua. Pelätkää sen sijaan häntä, joka voi sekä sielun että ruumiin hukuttaa helvettiin. Varpusia saa kolikolla kaksi, mutta yksikään niistä ei putoa maahan, ellei teidän Isänne sitä salli. Teidän jokainen hiuskarvannekin on laskettu. Älkää siis pelätkö. Olettehan te arvokkaampia kuin kaikki varpuset.

Joka tunnustautuu minun omakseni ihmisten edessä, sen minäkin tunnustan omakseni Isäni edessä taivaissa. Mutta joka ihmisten edessä kieltää minut, sen minäkin kiellän Isäni edessä taivaissa.”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.