16. VIIKON PERJANTAI VUOSI II

ENSIMMÄINEN LUKUKAPPALE

(Jer. 3:14-17)

Minä annan teille oman sydämeni mukaiset paimenet, ja kaikki kansat kokoontuvat Jerusalemiin. 

Luemme profeetta Jeremian kirjasta.

”Palatkaa takaisin, te luopuneet lapset!” sanoo Herra. ”Minä otan teidät jälleen omikseni. Minä kokoan teidät kaikki ja tuon Siioniin – vaikka teitä olisi vain yksi joka kaupungissa ja kaksi joka kansan keskellä. Minä annan teille oman sydämeni mukaiset paimenet, ja he johtavat teitä viisaasti ja taitavasti.

Kun te tämän jälkeen lisäännytte ja täytätte maan, ei kukaan kysy: ’Missä on Herran liitonarkku?’ Se ei tule enää kenenkään mieleen, sitä ei muisteta eikä kaivata eikä uutta enää tehdä. Silloin Jerusalemia kutsutaan Herran valtaistuimeksi. Kaikki kansat kokoontuvat Jerusalemiin Herran nimessä eivätkä kulje enää pahan ja paatuneen sydämensä mukaan.” 

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuoropsalmi

(Jer. 31:10, 11-12ab, 13. – vrt. 10d)

Kertosäe:

Herra pitää meistä huolen kuin paimen laumastaan.

Kansat, kuulkaa Herran sana!
Tulkoon se tiettäväksi merten ääriin saakka!
Sanokaa näin: Hän, joka hajotti Israelin, kokoaa sen jälleen,
hän pitää siitä huolta kuin paimen laumastaan. Kertosäe

Herra on lunastanut Jaakobin,
vapauttanut hänet väkevämmän kädestä. 
He tulevat ja riemuitsevat Siionin kukkulalla,
virtanaan he tulevat, nauttivat Herran hyvyyttä. Kertosäe

Silloin neito iloitsee karkeloiden,
nuoret ja vanhat yhdessä riemuitsevat.
He ovat saaneet kärsiä, mutta minä
muutan heidän surunsa riemuksi,
lohdutan ja ilahdutan heitä. Kertosäe

Halleluja

(vrt. Luuk. 8:15)

Halleluja. Halleluja. 

Autuaita ne, jotka puhtain ja ehein sydämin 

säilyttävät Jumalan sanan

ja kestävinä tuottavat satoa. 

Halleluja.

EVANKELIUMI

(Matt. 13:18-23)

Joka kuulee sanan ja ymmärtää sen, tuottaa satoa.

+ Luemme pyhästä evankeliumista Matteuksen mukaan.

Siihen aikaan Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Kuulkaa siis, mitä vertaus kylväjästä tarkoittaa. Aina kun joku kuulee sanoman valtakunnasta eikä ymmärrä sitä, tulee Paholainen ja sieppaa pois sen, mikä hänen sydämeensä on kylvetty. Tätä tarkoittaa tien oheen kylvetty siemen. Kylvö kallioiseen paikkaan kuvaa sitä, joka sanoman kuullessaan heti ottaa sen iloiten vastaan mutta joka kestää vain hetken, koska häneltä puuttuvat juuret. Kun tulee ahdinko tai vaino sanan tähden, hän luopuu kohta. Kylvö ohdakkeisiin tarkoittaa ihmistä, joka kuulee sanan mutta jossa sana ei tuota satoa, koska tämän maailman huolet ja rikkauden viettelys tukahduttavat sen. Mutta kylvö hyvään maahan kuvaa ihmistä, joka kuulee sanan ja ymmärtää sen. Nämä ihmiset tuottavat satoa: kuka sata, kuka kuusikymmentä, kuka kolmekymmentä jyvää.”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.