2. VIIKON PERJANTAI VUOSI II

ENSIMMÄINEN LUKUKAPPALE
(1. Sam. 24:3-21)
En kohota kättäni häntä vastaan, sillä hän on Herran voideltu.

Luemme Ensimmäisestä Samuelin kirjasta.

Niinä päivinä Saul otti mukaansa Israelista kolmetuhatta valiosoturia ja lähti etsimään Daavidia ja hänen miehiään Kauriskallioiden itäpuolelta. Tien varressa oli lammastarhoja ja luola, ja tultuaan niiden kohdalle Saul meni luolaan tarpeilleen. Mutta Daavid ja hänen miehensä istuivat luolan perällä. Miehet sanoivat Daavidille: ”Nyt on tullut se päivä, josta Herra on sanonut sinulle: ’Minä jätän vihollisesi sinun käsiisi, niin että voit tehdä hänelle mitä tahdot.’” Silloin Daavid meni ja leikkasi salaa palasen Saulin viitan liepeestä. Mutta sen tehtyään hän sai piston sydämeensä ja sanoi miehilleen: ”Herra varjelkoon minua tekemästä tällaista kuninkaalleni, Herran voidellulle! Varjelkoon Herra minua kohottamasta kättäni häntä vastaan, sillä hän on Herran voideltu!” Daavid piti miehensä aloillaan eikä päästänyt heitä Saulin kimppuun, ja niin Saul lähti luolasta jatkaakseen matkaansa.

Sen jälkeen myös Daavid tuli ulos luolasta ja huusi Saulin perään: ”Herrani, kuningas!” Kun Saul kääntyi katsomaan taakseen, Daavid kumartui kunnioittavasti maahan saakka ja sanoi Saulille: ”Miksi kuuntelet ihmisten puheita, kun he sanovat: ’Daavid tahtoo sinulle pahaa’? Nyt voit omin silmin nähdä, että Herra jätti sinut tänään luolassa minun käsiini. Mieheni neuvoivat minua tappamaan sinut, mutta minä säästin sinut ja sanoin: ’En voi kohottaa kättäni kuningastani vastaan, sillä hän on Herran voideltu.’ Katso nyt, isäni, katso viittasi lievettä, joka on kädessäni! Koska leikkasin liepeen viitastasi mutta en tappanut sinua, täytyy sinunkin ymmärtää, etten tahdo sinulle pahaa enkä kapinoi sinua vastaan. Minä en ole rikkonut sinua vastaan, mutta sinä väijyt minua ja tahdot viedä minulta hengen. Herra olkoon tuomarina meidän välillämme. Hän kostakoon sinulle minun puolestani, mutta minä en sinuun koske. Sanoohan vanha sananlaskukin: ’Paha on pahoista peräisin.’ Minä en sinuun koske! Ja kenen perään Israelin kuningas on lähtenyt? Ketä sinä ajat takaa? Koiran raatoa, yhtä vaivaista kirppua! Herra olkoon tuomarina ja jakakoon meille oikeutta. Hän saa tutkia minun asiani ja puhua puolestani, ja hän vapauttaa minut sinun käsistäsi.”

Kun Daavid lopetti puheensa, Saul sanoi: ”Poikani Daavid, sehän on sinun äänesi!” Ja Saul puhkesi itkuun ja sanoi Daavidille: ”Sinä olet oikeassa, minä väärässä! Olet tehnyt minulle pelkkää hyvää, mutta minä olen maksanut sen sinulle pahalla. Sinä olet tänään osoittanut, että tahdot minulle vain hyvää. Kun Herra luovutti minut sinun käsiisi, et tappanut minua. Kun joku kohtaa vihollisensa, hän ei päästä tätä suosiolla pois. Palkitkoon Herra sinulle hyvän työn, jonka tänään olet tehnyt minulle! Nyt tiedän, että sinusta tulee kuningas ja että Israelin valtakunta pysyy lujasti käsissäsi.”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuoropsalmi
(Ps. 57:2, 3-4, 6+11. – 2a)

Kertosäe:
Armahda minua, Jumala, armahda minua.

Armahda minua, Jumala, armahda minua,
sinuun minun sieluni turvaa.
Minä kätkeydyn siipiesi suojaan,
kunnes myrsky on ohitse. Kertosäe

Minä huudan avukseni Jumalaa, Korkeinta,
hän vie asiani päätökseen.
Kun vainoojani herjaavat minua,
hän lähettää taivaasta avun ja pelastaa minut.
Hän antaa armonsa, hän on uskollinen! Kertosäe

Jumala, kohotkoon kunniasi yli taivaitten,
kirkkautesi yli kaiken maan!
Sinun armosi ulottuu taivaisiin,
sinun uskollisuutesi ylös pilviin. Kertosäe

Halleluja
(2. Kor. 5:19)

Halleluja. Halleluja.
Kristuksessa Jumala teki sovinnon maailman kanssa;
meille hän uskoi sovituksen sanan.
Halleluja.

EVANKELIUMI
(Mark. 3:13-19)
Hän kutsui ne, jotka hän itse tahtoi olemaan kanssaan.

+ Luemme pyhästä evankeliumista Markuksen mukaan.

Siihen aikaan Jeesus nousi vuorelle. Hän kutsui luokseen ne, jotka hän itse tahtoi, ja he lähtivät hänen mukaansa. Nämä kaksitoista Jeesus kutsui olemaan kanssaan lähettääkseen heidät saarnaamaan ja valtuuttaakseen heidät karkottamaan saastaisia henkiä: Simon, jolle hän antoi nimen Pietari, Jaakob Sebedeuksen poika ja tämän veli Johannes, joille hän antoi nimen Boanerges – se merkitsee: ukkosenjylinän pojat – sekä Andreas, Filippus ja Bartolomeus, Matteus, Tuomas ja Jaakob Alfeuksen poika, Taddeus, Simon Kananeus ja Juudas Iskariot, sama joka kavalsi hänet.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.