13. VIIKON KESKIVIIKKO VUOSI I 

ENSIMMÄINEN LUKUKAPPALE
(1. Moos. 21:5, 8-20)
Orjattaren poika ei saa periä yhdessä minun poikani Iisakin kanssa.

Luemme Ensimmäisestä Mooseksen kirjasta.

Abraham oli satavuotias, kun hänen poikansa Iisak syntyi. Iisak kasvoi, ja hänet vieroitettiin, ja Abraham järjesti Iisakin vieroituspäivänä suuret pidot. Saara huomasi, että Abrahamin ja egyptiläisen Hagarin poika Ismael ilvehti, ja silloin hän sanoi Abrahamille: ”Aja pois tuo orjatar ja hänen poikansa. Orjattaren poika ei saa periä yhdessä minun poikani Iisakin kanssa.” Tämän kuullessaan Abraham pahastui kovin Ismaelin puolesta. Mutta Jumala sanoi Abrahamille: ”Älä niin kovin sure tuon pojan ja orjattaresi puolesta, vaan noudata kaikessa Saaran mieltä, sillä vain Iisakin jälkeläisiä sanotaan sinun lapsiksesi. Mutta myös orjattaren pojasta minä annan kasvaa suuren kansan, sillä hänkin on sinun jälkeläisesi.”

Abraham nousi aamulla varhain, otti leipää ja vesileilin, pani ne Hagarin selkään ja lähetti hänet ja Ismaelin matkaan. Hagar lähti ja harhaili Beerseban autiomaassa. Mutta kun vesi loppui leilistä, hän jätti pojan pensaan alle ja meni istumaan syrjemmälle, noin jousenkantaman päähän, sillä hän ajatteli: ”Minä en kestä nähdä lapsen kuolevan.” Ja Hagarin istuessa syrjempänä poika alkoi ääneensä itkeä. Jumala kuuli pojan valituksen, ja Jumalan enkeli kutsui taivaasta Hagaria ja sanoi hänelle: ”Mikä sinun on, Hagar? Älä ole huolissasi. Jumala on kuullut pojan itkun. Nouse, nosta poika maasta ja pidä hänestä hyvää huolta. Minä annan hänestä polveutua suuren kansan.” Ja Jumala avasi Hagarin silmät, niin että hän näki lähellään kaivon, ja hän meni täyttämään leilin vedellä ja antoi pojan juoda.

Poika kasvoi aikuiseksi, ja Jumala oli hänen kanssaan. Hän jäi autiomaahan asumaan, ja hänestä tuli taitava jousimies.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuoropsalmi
(Ps. 34:7-8, 10-11, 12-13. – vrt. 7a)

Kertosäe:
Köyhä huusi apua, ja Herra kuuli häntä.

Minä olin avuton ja huusin apua.
Herra kuuli minua ja pelasti minut kaikesta hädästä.
Herran enkeli on asettunut vartioon.
Hän suojaa niitä, jotka palvelevat Herraa,
ja pelastaa heidät. Kertosäe

Pelätkää Herraa, te hänen pyhänsä!
Mitään ei puutu niiltä, jotka häntä pelkäävät.
Nuoret leijonatkin uupuvat ja näkevät nälkää,
mutta sillä, joka turvaa Herraan, on kaikkea kyllin. Kertosäe

Tulkaa, lapset, ja kuulkaa minua!
Minä opetan teille, mitä on Herran pelko,
kuka oletkin, joka tahdot elää
ja rakastat hyviä päiviä. Kertosäe

Halleluja
(Jaak. 1:18)

Halleluja. Halleluja.
Tahtonsa mukaan Isä synnytti meidät totuuden sanalla,
että olisimme hänen luomistekojensa ensi hedelmä.
Halleluja.

EVANKELIUMI
(Matt. 8:28-34)
Oletko tullut tänne kiduttamaan meitä jo ennen määräaikaa?

Luemme pyhästä evankeliumista Matteuksen mukaan.

Siihen aikaan, kun Jeesus tuli toiselle rannalle Gadaran alueelle, häntä vastaan tuli hautaluolista kaksi pahojen henkien vaivaamaa miestä. Nämä olivat niin väkivaltaisia, ettei kukaan voinut kulkea sitä tietä. He huusivat: ”Mitä sinä meistä tahdot, Jumalan Poika? Oletko tullut tänne kiduttamaan meitä jo ennen määräaikaa?”

Jonkin matkan päässä oli suuri sikalauma laitumella. Pahat henget pyysivät Jeesukselta: ”Jos ajat meidät pois, niin lähetä meidät sikalaumaan.” ”Menkää!” Jeesus sanoi. Silloin henget lähtivät miehistä ja menivät sikoihin, ja koko lauma syöksyi jyrkännettä alas järveen ja hukkui.

Sikopaimenet lähtivät pakoon. He menivät kaupunkiin ja kertoivat, kuinka oli käynyt ja mitä pahojen henkien vaivaamille oli tapahtunut. Silloin kaikki lähtivät kaupungista Jeesusta vastaan. Kun he näkivät hänet, he pyysivät häntä poistumaan siltä seudulta.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.