13. VIIKON TIISTAI VUOSI I 

ENSIMMÄINEN LUKUKAPPALE
(1. Moos. 19:15-29)
Herra antoi sataa tulta ja tulikiveä Sodoman ja Gomorran päälle.

Luemme Ensimmäisestä Mooseksen kirjasta.

Niinä päivinä, kun aamu jo alkoi sarastaa, enkelit kiirehtivät Lootia ja sanoivat: ”Lähde heti ja ota mukaasi vaimosi ja kaksi tytärtäsi, jotka ovat täällä, muuten saat surmasi tämän kaupungin syntitaakan tähden!” Kun hän vieläkin vitkasteli, miehet ottivat kädestä häntä, hänen vaimoaan ja molempia tyttäriään, veivät heidät ulos ja päästivät irti vasta kaupungin ulkopuolella – Herra oli näet päättänyt säästää heidät. Viedessään heitä ulos toinen miehistä sanoi Lootille: ”Pakene henkesi edestä! Älä katso taaksesi äläkä pysähdy ennen kuin olet päässyt pois tältä tasangolta. Pakene vuoristoon, muuten olet mennyttä.” Mutta Loot vastasi hänelle: ”Voi ei, herrani! Sinä olet jo osoittanut minulle, palvelijallesi, suurta armoa ja laupeutta, kun sallit minun pitää henkeni. Mutta vuorille minä en uskalla yrittää: pelkään, että tuho saavuttaa minut ja minäkin kuolen. Tuo kaupunki tuolla on niin lähellä, että ehdin paeta sinne, ja se on kovin vähäpätöinen. Sehän on liian mitätön hävitettäväksi; enkö saisi paeta sinne ja silti säilyttää henkeni?” Mies sanoi: ”Minä suostun sinun pyyntöösi vielä tässäkin asiassa enkä tuhoa tuota kaupunkia. Pakene kiireesti sinne, sillä minä en voi tehdä mitään ennen kuin olet siellä.” – Tästä on peräisin kaupungin nimi Soar.

Kun aurinko oli noussut vuorten yläpuolelle ja Loot oli tullut Soariin, Herra antoi sataa taivaasta tulta ja tulikiveä Sodoman ja Gomorran päälle. Hän tuhosi nämä kaupungit ja koko tasangon sekä kaupunkien kaikki asukkaat ja maan kasvitkin. Mutta Lootin vaimo katsoi taakseen ja muuttui suolapatsaaksi.

Aamulla Abraham meni paikalle, jossa oli seissyt Herran kasvojen edessä. Hän katseli Sodoman ja Gomorran suuntaan ja yli koko tasangon, ja silloin hän näki, että maasta nousi savua kuin polttouunista. Mutta kun Jumala hävitti tasangon kaupungit, hän piti Abrahamin mielessään, ja sen vuoksi hän toimitti Lootin pois tuhon keskeltä ennen kuin hävitti kaupungit, joissa Loot oli asunut.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuoropsalmi
(Ps. 26:2-3, 9-10, 11-12. – 3a)

Kertosäe:
Olen aina pitänyt mielessäni armosi, Herra.

Tutki minut, Herra, koettele minua,
tutki sydämeni ja ajatukseni.
Olen aina pitänyt mielessäni armosi,
olen elänyt sinun totuutesi mukaan. Kertosäe

Älä tempaa minua pois syntisten mukana,
älä anna minun kuolla murhamiesten kanssa.
Heidän kätensä ovat rikosten tahraamat,
heidän kouransa lahjuksia täynnä. Kertosäe

Mutta minä olen elänyt nuhteettomasti.
Herra, ole minulle armollinen ja pelasta minut!
Minä seison vahvalla perustalla.
Juhlivan kansan keskellä minä kiitän sinua, Herra. Kertosäe

Halleluja
(Ps. 130:5)

Halleluja. Halleluja.
Minä odotan sinua, Herra, ja panen toivoni sinun sanaasi.
Halleluja.

EVANKELIUMI
(Matt. 8:23-27)
Hän nousi ja nuhteli tuulta ja aaltoja, ja tuli aivan tyven.

+ Luemme pyhästä evankeliumista Matteuksen mukaan.

Siihen aikaan, kun Jeesus astui veneeseen, opetuslapset seurasivat häntä. Järvellä nousi äkkiä ankara myrsky. Aallot löivät yli veneen, mutta Jeesus nukkui. Silloin opetuslapset herättivät hänet ja sanoivat: ”Herra, pelasta meidät! Me hukumme.” ”Miksi te noin pelkäätte, vähäuskoiset?” Jeesus sanoi. Sitten hän nousi ja nuhteli tuulta ja aaltoja, ja tuli aivan tyven. Ihmiset hämmästyivät ja sanoivat: ”Mikä tämä mies on? Häntähän tottelevat tuulet ja aallotkin.”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.