14. VIIKON LAUANTAI VUOSI I

ENSIMMÄINEN LUKUKAPPALE
(1. Moos. 49:29-33, 50:15-26a)
Jumala pitää teistä hyvän huolen ja vie teidät tästä maasta.

Luemme Ensimmäisestä Mooseksen kirjasta.

Niinä päivinä Jaakob antoi pojilleen nämä ohjeet: ”Minut otetaan pian esi-isieni luo. Haudatkaa minut isieni viereen siihen luolaan, joka on heettiläisen Efronin vainiolla, Makpelan vainiolla, Mamren lähistöllä Kanaaninmaassa. Sen vainion Abraham osti heettiläiseltä Efronilta sukuhaudaksi. Siihen hautaan on haudattu Abraham ja hänen vaimonsa Saara, sinne on haudattu Iisak ja hänen vaimonsa Rebekka, ja sinne minä hautasin Lean. Se vainio ja siellä oleva luola on ostettu heettiläisiltä.”

Kun Jaakob oli antanut nämä ohjeet pojilleen, hän paneutui taas vuoteeseen. Hän kuoli, ja hänet otettiin isiensä luo.

Joosefin veljet alkoivat isänsä kuoltua pelätä ja sanoivat toisilleen: ”Entäpä jos Joosef nyt kääntyy meitä vastaan ja sittenkin kostaa meille kaiken sen pahan, minkä me hänelle teimme?” Ja he lähettivät Joosefille sanan: ”Ennen kuolemaansa isämme käski meitä sanomaan sinulle näin: ’Anna veljillesi anteeksi heidän rikoksensa ja pahat tekonsa. Armahda heitä, vaikka he ovatkin tehneet sinulle pahaa.’ Anna siis meille nyt anteeksi meidän rikoksemme. Mehän palvelemme samaa Jumalaa kuin isäsi.” Kuullessaan heidän sanansa Joosef puhkesi itkuun.

Sitten veljet tulivat, lankesivat hänen eteensä ja sanoivat: ”Me rupeamme vaikka sinun orjiksesi!” Mutta Joosef sanoi heille: ”Älkää olko peloissanne, enhän minä ole Jumala. Te kyllä tarkoititte minulle pahaa, mutta Jumala käänsi sen hyväksi. Hän antoi tämän kaiken tapahtua, jotta monet ihmiset saisivat jäädä henkiin. Älkää siis enää olko peloissanne. Minä huolehdin teistä, teidän vaimoistanne ja lapsistanne.” Näin hän rauhoitteli heitä ja puhui heille lempeästi.

Joosef ja hänen isänsä suku jäivät Egyptiin asumaan, ja Joosef eli sadankymmenen vuoden ikäiseksi. Hän sai nähdä Efraimin lapsia ja lastenlapsia, ja myös Manassen pojalle Makirille syntyi lapsia, jotka Joosef ehti nähdä. Joosef sanoi veljilleen: ”Minä kuolen pian, mutta Jumala pitää teistä hyvän huolen ja vie teidät tästä maasta siihen maahan, jonka hän vannoi antavansa Abrahamille, Iisakille ja Jaakobille.” Sitten Joosef vannotti Israelin poikia ja sanoi: ”Kun Jumala aikanaan johtaa teidät pois täältä, niin viekää minun luuni mukananne.” Joosef kuoli sadankymmenen vuoden ikäisenä.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuoropsalmi
(Ps. 105:1-2, 3-4, 6-7. – vrt. Ps. 69:33)

Kertosäe:
Nöyrät, etsikää Jumalaa, niin sydämenne virvoittuu.

Kiittäkää Herraa, huutakaa avuksi hänen nimeään,
kertokaa kansoille hänen suurista teoistaan!
Laulakaa hänelle, ylistäkää häntä,
kertokaa hänen ihmetöistään. Kertosäe

Ylistäkää hänen pyhää nimeään.
Iloitkoon niiden sydän, jotka etsivät Herraa!
Turvautukaa Herraan ja hänen voimaansa,
etsikää aina hänen kasvojaan. Kertosäe

Te Abrahamin, hänen palvelijansa, jälkeläiset,
te Jaakobin pojat, jotka hän on valinnut,
hän on Herra, meidän Jumalamme,
hänen tuomionsa ulottuvat yli koko maan. Kertosäe

Halleluja
(1. Piet. 4:14)

Halleluja. Halleluja.
Kun teitä solvataan Kristuksen nimen tähden, te olette autuaat,
sillä teidän yllänne on Jumalan henki.
Halleluja.

EVANKELIUMI
(Matt. 10:24-33)
Älkää pelätkö niitä, jotka tappavat ruumiin.

+ Luemme pyhästä evankeliumista Matteuksen mukaan.

Siihen aikaan Jeesus sanoi apostoleilleen: ”Ei opetuslapsi ole opettajaansa ylempi eikä palvelija isäntäänsä. Tyytyköön opetuslapsi samaan kuin opettaja ja palvelija samaan kuin isäntä. Jos talon isäntää nimitetään Belsebuliksi, kuinka paljon helpommin sen nimen saa talonväki!

Älkää siis pelätkö ihmisiä. Ei ole kätköä, joka ei paljastuisi, eikä salaisuutta, joka ei tulisi ilmi. Minkä minä sanon teille pimeässä, se julistakaa päivänvalossa, ja mitä kuulette korvaanne kuiskattavan, se kuuluttakaa julki katoilta. Älkää pelätkö niitä, jotka tappavat ruumiin mutta eivät kykene tappamaan sielua. Pelätkää sen sijaan häntä, joka voi sekä sielun että ruumiin hukuttaa helvettiin. Varpusia saa kolikolla kaksi, mutta yksikään niistä ei putoa maahan, ellei teidän Isänne sitä salli. Teidän jokainen hiuskarvannekin on laskettu. Älkää siis pelätkö. Olettehan te arvokkaampia kuin kaikki varpuset.

Joka tunnustautuu minun omakseni ihmisten edessä, sen minäkin tunnustan omakseni Isäni edessä taivaissa. Mutta joka ihmisten edessä kieltää minut, sen minäkin kiellän Isäni edessä taivaissa.”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.