15. VIIKON PERJANTAI VUOSI I

ENSIMMÄINEN LUKUKAPPALE
(2. Moos. 11:10 – 12:14)
Teurastakaa karitsa iltahämärissä. Kun minä näen veren, menen ohitsenne.

Luemme Toisesta Mooseksen kirjasta.

Niinä päivinä, kun Mooses ja Aaron olivat tehneet monia ihmeitä faraon edessä, Herra oli paaduttanut faraon sydämen, niin ettei hän päästänyt israelilaisia lähtemään maasta.

Herra sanoi Moosekselle ja Aaronille Egyptissä: ”Tämä kuukausi olkoon teille kuukausista ensimmäinen, aloittakaa siitä vuoden kuukaudet. Sanokaa Israelille: Tämän kuun kymmenentenä päivänä ottakoon kukin perheenpää karitsan, yhden karitsan perhekuntaa ja taloa kohti. Jos jonkun perhe on liian pieni syömään karitsaa kokonaan, hän ottakoon lähimmän naapurinsa kanssa yhteisen karitsan sen mukaan, montako tarvitaan karitsan syömiseen ja paljonko he jaksavat syödä. Eläimen tulee olla virheetön, vuoden vanha uros, ja se voi olla lammas tai vuohi. Kukin pitäköön sitä kuukauden neljänteentoista päivään saakka, ja jokainen Israelin yhteisöön kuuluva teurastakoon karitsansa iltahämärissä. Ottakaa sen verta ja sivelkää sitä ovenpieliin ja ovenkamanaan niissä taloissa, joissa karitsaa syödään. Syökää liha sinä yönä, syökää se avotulella paahdettuna, happamattoman leivän ja karvaiden yrttien kanssa. Älkää syökö siitä mitään puoliraakana tai vedessä keitettynä, vaan paahtakaa se tulella päineen, jalkoineen ja sisälmyksineen. Älkää jättäkö siitä mitään jäljelle, vaan polttakaa tähteet ennen aamun koittoa.

Syödessänne teillä tulee olla viitta vyötettynä, kengät jalassa ja sauva kädessä, ja teidän on syötävä nopeasti. Näin vietetään pääsiäistä Herran kunniaksi. Sinä yönä minä kuljen läpi Egyptin ja surmaan Egyptin jokaisen esikoisen, niin ihmisten kuin eläintenkin. Minä, Herra, annan tuomioni kohdata kaikkia Egyptin jumalia. Ja veri olkoon niiden talojen merkkinä, joissa te olette, sillä kun minä näen veren, menen ohitsenne. Minä kuritan vain egyptiläisiä, eikä tämä vitsaus satu teihin.

Tästä päivästä tulkoon teille muistopäivä. Viettäkää sitä Herran juhlana. Pitäkää tämä ikuisena säädöksenä sukupolvesta toiseen.”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuoropsalmi
(Ps. 116:12-13, 15+16bc, 17-18. – 13)

Kertosäe:
Minä kohotan pelastuksen maljan
ja huudan avukseni Herran nimeä.

Tai:
Halleluja.

Kuinka voisin maksaa Herralle
sen, minkä hän on hyväkseni tehnyt?
Minä kohotan pelastuksen maljan
ja huudan avukseni Herran nimeä. Kertosäe

Kallis on Herran silmissä
hänen pyhiensä kuolema.
Olen palvelijasi, sinun palvelijattaresi poika.
Sinä olet katkaissut kahleeni. Kertosäe

Sinulle minä uhraan kiitosuhrin
ja huudan avukseni Herran nimeä.
Minä täytän lupaukseni Herralle
koko hänen kansansa nähden. Kertosäe

Halleluja
(Joh. 10:27)

Halleluja. Halleluja.
Minun lampaani kuulevat minun ääneni, sanoo Herra,
ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua.
Halleluja.

EVANKELIUMI
(Matt. 12:1-8)
Ihmisen Poika on sapatin herra.

Luemme pyhästä evankeliumista Matteuksen mukaan.

Niihin aikoihin Jeesus kerran kulki sapattina viljapellon laitaa. Hänen opetuslastensa tuli nälkä, ja he alkoivat katkoa tähkäpäitä ja syödä. Fariseukset näkivät sen ja sanoivat Jeesukselle: ”Katso nyt, opetuslapsesi tekevät sellaista, mitä sapattina ei ole lupa tehdä.” Mutta Jeesus vastasi heille: ”Ettekö ole lukeneet, mitä Daavid teki, kun hän ja hänen miehensä olivat nälissään? Hän meni Jumalan huoneeseen ja söi uhrileivät, vaikka niiden syöminen oli sallittua ainoastaan papeille, ei hänelle eikä hänen miehilleen. Tai ettekö ole laista lukeneet, että papit tekevät temppelissä sapattinakin työtä mutta ovat silti syyttömiä? Minä sanon: tässä teillä on enemmän kuin temppeli. Jos te ymmärtäisitte, mitä tämä tarkoittaa: ’Laupeutta minä tahdon, en uhrimenoja’, te ette tuomitsisi syyttömiä. Ihmisen Poika on sapatin herra.”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.