18. VIIKON TORSTAI VUOSI I
ENSIMMÄINEN LUKUKAPPALE
(4. Moos. 20:1-13)
Kalliosta alkoi juosta vettä.
Luemme Neljännestä Mooseksen kirjasta.
Niinä päivinä, kun israelilaiset vuoden ensimmäisessä kuussa saapuivat Sinin autiomaahan, he asettuivat joksikin aikaa Kadesiin. Siellä Mirjam kuoli, ja hänet haudattiin sinne.
Mutta israelilaisilla ei ollut vettä, ja siksi he ryhtyivät vastustamaan Moosesta ja Aaronia. He syyttelivät Moosesta ja sanoivat: ”Kunpa mekin olisimme saaneet kuolla samalla kertaa kuin ne veljemme, joiden Herra antoi kuolla! Miksi te toitte Jumalan kansan tähän autiomaahan? Tänne me nyt kuolemme karjoinemme kaikkinemme! Miksi te toitte meidät Egyptistä tähän kurjaan paikkaan? Eihän täällä kasva viljaa eikä viikunoita, ei viiniköynnöksiä eikä granaattiomenoita. Täällä ei ole edes vettä mitä juoda!”
Mooses ja Aaron menivät kansanjoukon luota pyhäkköteltan ovelle ja painoivat kasvonsa maahan. Silloin Herran kirkkaus näyttäytyi heille. Herra sanoi Moosekselle: ”Ota sauva ja kutsu sitten veljesi Aaronin kanssa kaikki israelilaiset koolle. Puhukaa kansan nähden kalliolle ja käskekää sen antaa vettä. Näin saat veden pulppuamaan kalliosta ja juotat sekä ihmiset että karjan.”
Mooses otti Herran käskyn mukaisesti sauvan, joka oli pyhäkköteltassa Herran edessä. Sitten hän ja Aaron kutsuivat kansan koolle kallion luo. Mooses sanoi kansalle: ”Kuulkaa nyt, kapinoijat! Tästä kalliostako meidän muka pitäisi saada teille vettä?” Mooses kohotti sauvan ja iski kahdesti kalliota, ja siitä alkoi juosta vettä, niin että kaikki israelilaiset ja heidän karjansa saivat juoda kyllikseen.
Mutta Herra sanoi Moosekselle ja Aaronille: ”Te ette uskoneet minuun, ette pitäneet minua pyhänä israelilaisten edessä. Sen tähden te ette saa johtaa tätä kansaa siihen maahan, jonka minä sille annan.” Tämä vesipaikka sai nimekseen Meriba, koska israelilaiset siellä kapinoivat Herraa vastaan. Siellä Herra osoitti pyhyytensä heidän keskuudessaan.
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.
Vuoropsalmi
(Ps. 95:1-2, 6-7abc, 7d-9. – 7d-8a)
Kertosäe:
Kuulkaa tänä päivänä, mitä Herra sanoo:
Älkää paaduttako sydäntänne.
Nyt iloiten laulakaa Herralle,
kohottakaa hänelle riemuhuuto,
hän on meidän turvakalliomme.
Tulkaa hänen kasvojensa eteen ja kiittäkää,
virittäkää hänelle riemuvirsi! Kertosäe
Tulkaa, kumartukaa maahan,
polvistukaamme Herran, Luojamme, eteen.
Hän on meidän Jumalamme ja me hänen laitumensa lampaat,
joita hänen kätensä kaitsee. Kertosäe
Kuulkaa tänä päivänä, mitä hän sanoo:
Älkää paaduttako sydäntänne kuten kerran,
kun isänne koettelivat minua autiomaassa,
Meriban ja Massan luona.
He saivat nähdä, mitä minä voin tehdä. Kertosäe
Halleluja
(Matt. 16:18)
Halleluja. Halleluja.
Sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan kirkkoni.
Sitä eivät tuonelan portit voita.
Halleluja.
EVANKELIUMI
(Matt. 16:13-23)
Sinä olet Pietari, ja minä olen antava sinulle taivasten valtakunnan avaimet.
+ Luemme pyhästä evankeliumista Matteuksen mukaan.
Siihen aikaan, kun Jeesus oli tullut Filippoksen Kesarean seudulle, hän kysyi opetuslapsiltaan: ”Kuka Ihmisen Poika on? Mitä ihmiset hänestä sanovat?” He vastasivat: ”Toisten mielestä hän on Johannes Kastaja, toisten mielestä Elia, joidenkin mielestä Jeremia tai joku muu profeetoista.” ”Entä te?” kysyi Jeesus. ”Kuka minä teidän mielestänne olen?” Simon Pietari vastasi: ”Sinä olet Kristus, elävän Jumalan poika.”
Jeesus sanoi hänelle: ”Autuas olet sinä, Simon, Joonan poika. Tätä ei sinulle ole ilmoittanut liha eikä veri, vaan minun Isäni, joka on taivaissa. Ja minä sanon sinulle: Sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan kirkkoni. Sitä eivät tuonelan portit voita. Minä olen antava sinulle taivasten valtakunnan avaimet. Minkä sinä sidot maan päällä, se on sidottu taivaissa, ja minkä sinä vapautat maan päällä, se on myös taivaissa vapautettu.” Sitten hän kielsi opetuslapsiaan kertomasta kenellekään, että hän oli Kristus.
Tästä lähtien Jeesus alkoi puhua opetuslapsilleen, että hänen oli mentävä Jerusalemiin ja kärsittävä paljon kansan vanhimpien, ylipappien ja lainopettajien käsissä. Hänet surmattaisiin, mutta kolmantena päivänä hän nousisi kuolleista. Pietari veti hänet erilleen ja alkoi nuhdella häntä: ”Jumala varjelkoon! Sitä ei saa tapahtua sinulle, Herra!” Mutta hän kääntyi pois ja sanoi Pietarille: ”Väisty tieltäni, Saatana! Sinä tahdot saada minut lankeamaan. Sinun ajatuksesi eivät ole Jumalasta, vaan ihmisestä!”
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.