23. VIIKON MAANANTAI VUOSI I 

ENSIMMÄINEN LUKUKAPPALE
(Kol. 1:24 – 2:3)
Minusta on tullut kirkon palvelija, jotta ilmoittaisin täydellisesti salaisuuden, joka on ollut kätkössä aikojen alusta.

Luemme apostoli Paavalin kirjeestä kolossalaisille.

Veljet, nyt iloitsen saadessani kärsiä teidän hyväksenne. Sen, mitä Kristuksen ahdistuksista vielä puuttuu, minä täytän omassa ruumiissani hänen ruumiinsa hyväksi, joka on kirkko. Minusta on tullut sen palvelija, kun Jumala suunnitelmansa mukaisesti uskoi minun tehtäväkseni ilmoittaa teille täydellisesti sanansa, salaisuutensa, joka on ollut kätkössä aikojen alusta, sukupolvesta toiseen, mutta jonka Jumala nyt on paljastanut pyhilleen. Hän on tahtonut antaa heille tiedoksi, miten häikäisevän kirkas on tämä kaikille kansoille ilmaistava salaisuus: Kristus teissä, kirkkauden toivo. Häntä me julistamme, ja me neuvomme ja opetamme jokaista ihmistä kaikella viisaudella, jotta voisimme asettaa esiin jokaisen ihmisen täydellisenä Kristuksessa. Sitä varten minä ponnistelen ja taistelen kaikella hänen voimallaan, sillä voimalla, joka vaikuttaa minussa.

Tahdon teidän tietävän, kuinka kovaa taistelua käyn teidän tähtenne ja laodikealaisten ja kaikkien muiden tähden, jotka eivät ole koskaan nähneet minua kasvoista kasvoihin. Toivon, että he rakkauden yhteen liittäminä saisivat rohkeutta ja saavuttaisivat rikkaimman ja syvimmän tiedon: tulisivat tuntemaan Jumalan salaisuuden, Kristuksen, jossa kaikki viisauden ja tiedon aarteet ovat kätkettyinä.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuoropsalmi
(Ps. 62:6-7, 9. – 8a)

Kertosäe:
Jumalassa on pelastukseni ja kunniani.

Hiljene, sieluni, Jumalan edessä! Hän antaa minulle toivon.
Hän on kallio, hän on minun pelastukseni,
hän on linnani, minä en horju. Kertosäe

Luottakaa aina Jumalaan,
tuokaa hänen eteensä kaikki mikä sydäntänne painaa!
Jumala on turvamme. Kertosäe

Halleluja
(Joh. 10:27)

Halleluja. Halleluja.
Minun lampaani kuulevat minun ääneni, sanoo Herra,
ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua.
Halleluja.

EVANKELIUMI
(Luuk. 6:6-11)
He pitivät silmällä, parantaisiko Jeesus sapattina.

X Luemme pyhästä evankeliumista Luukkaan mukaan.

Eräänä sapattina Jeesus meni synagogaan ja opetti. Siellä oli mies, jonka oikea käsi oli surkastunut. Lainopettajat ja fariseukset pitivät silmällä, parantaisiko Jeesus sapattina, sillä he etsivät tilaisuutta nostaakseen syytteen häntä vastaan. Mutta Jeesus tiesi, mitä heillä oli mielessä. Hän sanoi miehelle, jonka käsi oli surkastunut: ”Nouse ja tule tänne eteen.” Mies nousi paikaltaan ja astui esiin. Jeesus sanoi: ”Vastatkaa minulle: kumpi on sapattina luvallista, tehdä hyvää vai tehdä pahaa, pelastaa ihmishenki vai tuhota ihminen?” Hän katsoi heitä kaikkia ja sanoi miehelle: ”Ojenna kätesi.” Mies teki niin, ja hänen kätensä tuli ennalleen. Tämä sai lainopettajat ja fariseukset mielettömän raivon valtaan, ja he rupesivat suunnittelemaan, mitä tekisivät Jeesukselle.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.