31. VIIKON TORSTAI VUOSI I 

ENSIMMÄINEN LUKUKAPPALE
(Room. 14:7-12)
Elämmepä tai kuolemme, me kuulumme Herralle.

Luemme apostoli Paavalin kirjeestä roomalaisille.

Veljet, kukaan meistä ei elä itseään varten eikä kukaan kuole itseään varten. Jos elämme, elämme Herran omina, ja jos kuolemme, kuolemme Herran omina. Elämmepä siis tai kuolemme, me kuulumme Herralle. Juuri sitä vartenhan Kristus kuoli ja heräsi elämään, että hän olisi niin kuolleiden kuin elävienkin Herra. Kuinka sinä voit tuomita veljesi? Tai sinä toinen, kuinka voit halveksia veljeäsi? Kaikki me joudumme Jumalan tuomioistuimen eteen. Onhan kirjoitettu: ”Niin totta kuin elän, sanoo Herra, jokainen polvi on notkistuva minun edessäni ja jokainen kieli on ylistävä Jumalaa.” Jokainen meistä joutuu tekemään Jumalalle tilin itsestään.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuoropsalmi
(Ps. 27:1, 4, 13-14. – 13)

Kertosäe:
Minä uskon, että saan nähdä
Herran hyvyyden elävien maassa.

Herra on minun valoni ja pelastukseni,
ketä minä pelkäisin?
Herra on minun elämäni turva,
ketä siis säikkyisin? Kertosäe

Yhtä minä pyydän Herralta, yhtä ainoaa minä toivon:
että saisin asua Herran temppelissä kaikki elämäni päivät!
Saisin katsella Herran ihanuutta hänen pyhäkössään
ja odottaa, että hän vastaa minulle. Kertosäe

Minä uskon, että saan nähdä Herran hyvyyden elävien maassa.
Luota Herraan!
Ole luja, pysy rohkeana. Luota Herraan! Kertosäe

Halleluja
(Matt. 11:28)

Halleluja. Halleluja.
Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat.
Minä annan teille levon, sanoo Herra.
Halleluja.

EVANKELIUMI
(Luuk. 15:1-10)
Taivaassa iloitaan yhdestäkin syntisestä, joka tekee parannuksen.

Luemme pyhästä evankeliumista Luukkaan mukaan.

Siihen aikaan publikaanit ja muut syntiset tulivat Jeesuksen luo kuullakseen häntä. Fariseukset ja lainopettajat sanoivat paheksuen: ”Tuo mies hyväksyy syntiset seuraansa ja syö heidän kanssaan.” Silloin Jeesus esitti heille vertauksen:

”Jos jollakin teistä on sata lammasta ja yksi niistä katoaa autiomaahan, niin totta kai hän jättää ne yhdeksänkymmentäyhdeksän, lähtee sen kadonneen perään ja etsii, kunnes löytää sen. Kun hän löytää lampaansa, hän nostaa sen iloiten hartioilleen, ja kotiin tultuaan hän kutsuu ystävänsä ja naapurinsa ja sanoo heille: ’Iloitkaa kanssani! Minä löysin lampaani, joka oli kadoksissa.’ Minä sanon teille: näin on taivaassakin. Yhdestä syntisestä, joka kääntyy, iloitaan siellä enemmän kuin yhdeksästäkymmenestäyhdeksästä vanhurskaasta, jotka eivät ole parannuksen tarpeessa.

Tai jos naisella on kymmenen hopearahaa ja hän kadottaa niistä yhden, niin totta kai hän sytyttää lampun, lakaisee huoneen ja etsii tarkoin, kunnes löytää sen. Ja rahan löydettyään hän kutsuu ystävättärensä ja naapurin naiset ja sanoo: ’Iloitkaa kanssani! Minä löysin rahan, jonka olin kadottanut.’ Yhtä lailla, sen sanon teille, iloitsevat Jumalan enkelit yhdestäkin syntisestä, joka tekee parannuksen.”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.