PÄÄSIÄISEN 2. VIIKON LAUANTAI

ENSIMMÄINEN LUKUKAPPALE

(Ap.t. 6:1-7)

He valitsivat seitsemän miestä, jotka olivat Pyhän Hengen täyttämiä.

Luemme Apostolien teoista.

Niinä päivinä, opetuslasten joukon yhä kasvaessa, kreikkaa puhuvat alkoivat syyttää hepreankielisiä siitä, että heidän leskiään syrjittiin päivittäisiä avustuksia jaettaessa. Silloin apostolit, ne kaksitoista, kutsuivat koolle koko opetuslasten joukon ja sanoivat: ”Ei ole oikein, että me ruoan jakamisen tähden lyömme laimin Jumalan sanan. Valitkaa siis, veljet, keskuudestanne seitsemän hyvämaineista miestä, jotka ovat Hengen ja viisauden täyttämiä, niin me asetamme heidät tähän tehtävään. Silloin me voimme omistautua rukoukseen ja sanan palvelukseen.”

Kaikki, jotka olivat koolla, pitivät tätä ehdotusta hyvänä. He valitsivat Stefanoksen, miehen, joka oli täynnä uskoa ja Pyhää Henkeä, sekä Filippoksen, Prokoroksen, Nikanorin, Timonin, Parmenaksen ja Nikolaoksen, antiokialaisen käännynnäisen. Nämä tuotiin apostolien eteen, ja apostolit rukoilivat ja panivat kätensä heidän päälleen. 

Jumalan sana levisi leviämistään. Opetuslasten määrä kasvoi Jerusalemissa nopeasti, ja usko voitti puolelleen myös monia pappeja. 

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuoropsalmi

(Ps. 33:1-2, 4-5, 18-19. – 22)

Kertosäe:

Herra, tulkoon armosi meidän yllemme, 

niin kuin me panemme toivomme sinuun.

tai: Halleluja.

Riemuitkaa Herrasta, te vanhurskaat,

oikeamieliset, ylistäkää häntä!

Kiittäkää Herraa lyyran sävelillä,

näppäilkää harppujen kymmentä kieltä. Kertosäe

Herran sana on tosi ja varma.

Hän on uskollinen ja osoittaa sen teoissaan.

Hän rakastaa oikeutta ja vanhurskautta,

maa on täynnä Herran armoa. Kertosäe

Herran silmä on niiden yllä, jotka pelkäävät häntä

ja panevat toivonsa hänen laupeuteensa.

Hän pelastaa heidät kuoleman vaaroista 

ja auttaa nälkävuosien yli. Kertosäe

Halleluja

Halleluja. Halleluja. 

Kristus nousi kuolleista.

Hän on kaiken Luoja, ja hän armahti koko ihmiskuntaa. 

Halleluja.

EVANKELIUMI

(Joh. 6:16-21)

He näkivät Jeesuksen kävelevän järven aalloilla.

+ Luemme pyhästä evankeliumista Johanneksen mukaan.

Kun tuli ilta, opetuslapset menivät alas rantaan, nousivat veneeseen ja lähtivät kohti Kapernaumia, toiselle puolen järveä. Oli jo pimeä, eikä Jeesus vielä ollut palannut heidän luokseen. Tuuli puhalsi ankarasti, ja järvellä kävivät vaahtopäiset aallot. Kun he olivat soutaneet kahdenkymmenenviiden tai kolmenkymmenen stadionmitan verran, he näkivät Jeesuksen kävelevän järven aalloilla ja lähestyvän venettä. He pelästyivät. Mutta Jeesus sanoi: ”Minä tässä olen, älkää pelätkö.” He aikoivat ottaa hänet veneeseen, mutta samassa vene jo tuli siihen rantaan, jonne he olivat menossa.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.