PAASTONAJAN 4. VIIKON TIISTAI

ENSIMMÄINEN LUKUKAPPALE

(Hes. 47:1-9, 12)

Minä näin veden virtaavan temppelistä, ja kaikki, joihin tämä vesi ulottui, pelastuivat (antifoni ”Vidi aquam”).

Luemme profeetta Hesekielin kirjasta.

Niinä päivinä mies vei minut takaisin temppelin ovelle, ja minä näin, että perustuksen alta kumpusi vettä itään päin – julkisivuhan oli itään – ja vesi juoksi temppelin oikean puolen alta, alttarin eteläpuolitse. Mies vei minut sitten pohjoisportin kautta ulos ja edelleen ulkomuurin kulman ympäri portille, joka on itään päin, ja minä näin, että vesi virtasi oikealta puolelta.

Mies lähti nyt kulkemaan itään. Hänellä oli kädessään mittanuora, ja hän mittasi tuhat kyynärää ja kehotti minua kulkemaan puron poikki. Vesi ulottui purossa nilkkoihin asti. Hän mittasi taas tuhat kyynärää ja kehotti minua kulkemaan puron poikki, ja nyt vesi ulottui polviin. Taas hän mittasi tuhat kyynärää ja kehotti minua kulkemaan yli, ja vesi ulottui lanteisiin. Vielä hän mittasi tuhat kyynärää, ja nyt puro oli kasvanut virraksi, jonka yli en päässyt. Virta oli niin syvä, että olisi pitänyt uida, sitä ei voinut ylittää kahlaamalla.

Mies sanoi minulle: ”Näetkö, ihminen?” Sitten hän lähti takaisin ja johdatti minua pitkin virran rantaa. Paluumatkalla minä näin, että virran rannalla kasvoi molemmilla puolin hyvin paljon puita.

Mies sanoi minulle: ”Nämä vedet virtaavat maan itäosiin ja juoksevat siellä alas Jordanin laaksoon ja edelleen Itäiseenmereen, jonka suolaisen veden ne muuttavat makeaksi. Ja missä ikinä nämä vedet virtaavat, siellä kaikki elolliset, kaikki, jotka liikkuvat, virkoavat elämään. Myös kaloja on suuret määrät, sillä kaikkialla, minne tulee, tämä virta muuttaa veden makeaksi. Minne vain se tulee, siellä kaikki virkoaa elämään. 

Pitkin virran molempia rantoja kasvaa kaikenlaisia hedelmäpuita. Niistä eivät lehdet lakastu eivätkä hedelmät lopu: joka kuukausi ne antavat uuden sadon, sillä niitä ruokkii virta, joka saa alkunsa pyhästä paikasta. Niiden hedelmiä käytetään ruoaksi ja niiden lehtiä lääkkeeksi.”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuoropsalmi

(Ps. 46:2-3, 5-6, 8-9. – 8)

Kertosäe:

Herra Sebaot on kanssamme,

Jaakobin Jumala on turvamme.

Jumala on turvamme ja linnamme,

auttajamme hädän hetkellä.

Sen tähden emme pelkää, vaikka maa järkkyy,

vaikka vuoret vaipuvat merten syvyyksiin. Kertosäe

 

Virta ja kaikki sen haarat ilahduttavat Jumalan kaupunkia,

Korkeimman pyhiä asuinsijoja.

Jumala on kaupunkinsa keskellä, kaupunki ei järky.

Hän auttaa sitä, kun aamu valkenee. Kertosäe

 

Herra Sebaot on kanssamme, 

Jaakobin Jumala on turvamme.

Tulkaa ja katsokaa Herran tekoja,

hänen voimansa herättää pelkoa kaikkialla. Kertosäe

Säe ennen evankeliumia

(Ps. 51:12a, 14a)

Ylistys ja kunnia sinulle, Herra Jeesus.

Ylistys ja kunnia sinulle, Herra Jeesus.

Jumala, luo minuun puhdas sydän;

anna minulle jälleen pelastuksen riemu.

Ylistys ja kunnia sinulle, Herra Jeesus.

EVANKELIUMI

(Joh. 5:1-3, 5-16)

Mies tuli heti terveeksi.

+ Luemme pyhästä evankeliumista Johanneksen mukaan.

Oli eräs juutalaisten juhla, ja Jeesus lähti Jerusalemiin. Jerusalemissa on Lammasportin lähellä allas, jonka hepreankielinen nimi on Betesda. Sitä reunustaa viisi pylväshallia, ja niissä makasi suuri joukko sairaita: sokeita, rampoja ja halvaantuneita. 

Siellä oli mies, joka oli sairastanut kolmekymmentäkahdeksan vuotta. Jeesus näki hänet siellä makaamassa vuodematolla ja tiesi, että hän oli jo pitkään ollut sairas. Jeesus kysyi: ”Tahdotko tulla terveeksi?” Sairas vastasi: ”Herra, minulla ei ole ketään, joka auttaisi minut altaaseen, kun vesi kuohahtaa. Aina kun yritän sinne, joku toinen ehtii ennen minua.” Jeesus sanoi hänelle: ”Nouse, ota vuoteesi ja kävele.” Mies tuli heti terveeksi, otti vuoteensa ja käveli.

Mutta se päivä oli sapatti. Niinpä juutalaiset sanoivat parannetulle: ”Nyt on sapatti, ei sinun ole lupa kantaa vuodettasi.” Mies vastasi heille: ”Se, joka teki minut terveeksi, sanoi minulle: ’Ota vuoteesi ja kävele.’” Silloin juutalaiset kysyivät: ”Kuka se mies oli, joka käski sinun ottaa vuoteesi ja kävellä?” Parannettu ei kuitenkaan tiennyt, kuka hän oli, sillä Jeesus oli jo hävinnyt väkijoukkoon. Myöhemmin Jeesus tapasi miehen temppelissä ja sanoi hänelle: ”Sinä olet nyt terve. Älä enää tee syntiä, ettei sinulle kävisi entistä pahemmin.” Mies lähti sieltä ja kertoi juutalaisille, että Jeesus oli hänet parantanut. Juutalaiset alkoivat vainota Jeesusta, koska hän teki tällaista sapattina.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.