PAASTONAJAN 5. VIIKON KESKIVIIKKO

Ensimmäinen lukukappale 

(Dan. 3:14-20, 24-25, 28) [Nov. Dan. 3:14-20, 91-92, 95]

Hän lähetti enkelinsä ja pelasti palvelijansa.

Luemme profeetta Danielin kirjasta.

Niinä päivinä kuningas Nebukadnessar sanoi: ”Ettekö te, Sadrak, Mesak ja Abed-Nego, tosiaankaan tahdo palvella minun jumaliani ettekä kumartaa kultaista patsasta, jonka olen pystyttänyt? Jos nyt suostutte heittäytymään maahan ja kumartamaan teettämääni patsasta heti, kun kuulette torven, huilun, sitran, harpun, luutun, säkkipillin ja koko juhlamusiikin soivan, niin hyvä on. Mutta jos ette kumarra, teidät heti heitetään tuliseen uuniin. Ja mikä jumala voisi teidät pelastaa minun käsistäni?”

Sadrak, Mesak ja Abed-Nego sanoivat kuningas Nebukadnessarille: ”Tähän ei meidän tarvitse lainkaan vastata. Jumala, jota me palvelemme, pystyy pelastamaan meidät tulisesta uunista, ja hän voi pelastaa meidät myös sinun käsistäsi, kuningas. Ja vaikka niin ei kävisikään, kuningas, saat olla varma siitä, että sinun jumaliasi me emme palvele ja sitä kultaista patsasta, jonka olet pystyttänyt, me emme kumarra.”

Silloin Nebukadnessar tuli täyteen vihaa Sadrakia, Mesakia ja Abed-Negoa kohtaan, ja hänen kasvonsa vääristyivät. Hän käski heti kuumentaa uunin seitsemän kertaa kuumemmaksi kuin tavallisesti, ja hän käski muutamien vahvojen sotilaittensa sitoa Sadrakin, Mesakin ja Abed-Negon ja heittää heidät uuniin.

Kuningas Nebukadnessar nousi äkkiä pystyyn ja sanoi hämmästyneenä hovimiehilleen: ”Eikö tuleen heitetty kolme sidottua miestä?” ”Varmasti, kuningas!” hovimiehet vastasivat kuninkaalle. Hän sanoi: ”Mutta minä näen nyt neljä miestä kävelemässä vapaina tulen keskellä, eivätkä he ole vahingoittuneet! Ja neljäs mies näyttää aivan jumalolennolta.” Silloin Nebukadnessar sanoi: ”Kiitetty olkoon Sadrakin, Mesakin ja Abed-Negon jumala! Hän lähetti enkelinsä ja pelasti palvelijansa, jotka luottivat häneen eivätkä välittäneet kuninkaan käskystä, vaan mieluummin panivat henkensä alttiiksi kuin suostuivat palvelemaan muuta jumalaa kuin omaansa!”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuoropsalmi

(Dan. 3:52, 53, 55, 54, 56. – 52b) [Nov. Dan. 3:52, 53, 54, 55, 56. – 52b]

Kertosäe:

Ylistetty ja korkealle korotettu ikuisesti.

Kiitetty olet sinä, Herra, meidän isiemme Jumala,

ylistetty ja korkealle korotettu ikuisesti,

kiitetty olkoon sinun pyhä kunnianimesi, 

ylistämällä ylistetty ja korkealle korotettu ikuisesti! Kertosäe

 

Kiitetty olet sinä kirkkautesi pyhässä temppelissä,

ylistyksin ylistetty ja kunnioitettu ikuisesti! Kertosäe

 

Kiitetty olet sinä kuninkaallisella valtaistuimellasi,

ylistämällä ylistetty ja korkealle korotettu ikuisesti. Kertosäe

 

Kiitetty olet sinä, joka näet syvyyksiin, 

sinä, jonka valtaistuinta kerubit kannattelevat,

ylistetty ja korkealle korotettu ikuisesti. Kertosäe

 

Kiitetty olet sinä taivaankannen yllä,

ylistetty ja kunnioitettu ikuisesti. Kertosäe

Säe ennen evankeliumia

(vrt. Luuk. 8:15)

Ylistys ja kunnia sinulle, Herra Jeesus.

Ylistys ja kunnia sinulle, Herra Jeesus.

Autuaita ne, 

jotka puhtain ja ehein sydämin säilyttävät Jumalan sanan

ja kestävinä tuottavat satoa. 

Ylistys ja kunnia sinulle, Herra Jeesus.

EVANKELIUMI

(Joh. 8:31-42)

Jos Poika vapauttaa teidät, te olette todella vapaita.

+ Luemme pyhästä evankeliumista Johanneksen mukaan.

Siihen aikaan Jeesus sanoi niille juutalaisille, jotka uskoivat häneen: ”Jos te pysytte minun sanassani, te olette todella opetuslapsiani. Te opitte tuntemaan totuuden, ja totuus tekee teistä vapaita.” He vastasivat hänelle: ”Me olemme Abrahamin jälkeläisiä, emme me ole koskaan olleet kenenkään orjia. Kuinka voit sanoa, että meistä tulee vapaita?” Jeesus vastasi: ”Totisesti, totisesti: jokainen, joka tekee syntiä, on synnin orja. Orja ei pysy talossa ikuisesti, mutta poika pysyy. Jos Poika vapauttaa teidät, te olette todella vapaita. Minä tiedän kyllä, että te olette Abrahamin jälkeläisiä. Silti te haluatte tappaa minut, koska sanani ei saa teissä sijaa. Minä puhun, mitä olen Isäni luona nähnyt – ja te teette, mitä olette omalta isältänne oppineet.”

He vastasivat Jeesukselle: ”Meidän isämme on Abraham.” Jeesus sanoi: ”Jos olisitte Abrahamin lapsia, te myös tekisitte Abrahamin tekoja. Mutta nyt te haluatte tappaa minut – miehen, joka on sanonut teille totuuden, sen, minkä on Jumalalta kuullut. Niin ei Abraham tehnyt. Te teette aivan samoin kuin isänne.”

He sanoivat: ”Me emme ole porton poikia. Meillä on yksi isä, Jumala.” Tähän Jeesus sanoi: ”Jos Jumala olisi teidän isänne, te rakastaisitte minua, sillä minä olen lähtöisin Jumalasta ja tulen hänen luotaan. Minä en edes päättänyt tulostani itse, vaan hän lähetti minut.”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.