PAASTONAJAN 5. VIIKON LAUANTAI

ENSIMMÄINEN LUKUKAPPALE

(Hes. 37:21-28)

Minä teen heistä yhden kansan.

Luemme profeetta Hesekielin kirjasta.

Näin sanoo Herra Jumala: ”Minä otan israelilaiset niiden kansojen keskeltä, joiden sekaan he ovat joutuneet, minä kokoan heidät joka taholta ja tuon heidät omaan maahansa. Siinä maassa, Israelin vuorilla, minä teen heistä yhden kansan. Heillä kaikilla on oleva hallitsijanaan yhteinen kuningas, enää he eivät elä kahtena kansana eivätkä kahden kuninkaan alaisina. He eivät enää myöskään saastuta itseään epäjumalillaan ja iljettävillä patsaillaan eivätkä paljoilla rikkomuksillaan. Minä pyyhin pois heidän syntinsä ja rikkomuksensa, minä puhdistan heidät, ja heistä tulee minun kansani ja minä olen heidän Jumalansa.

Minun palvelijani Daavid on oleva heidän kuninkaansa, heillä kaikilla on yksi ja sama paimen. He noudattavat minun käskyjäni, he seuraavat minun säädöksiäni ja elävät niiden mukaan. He saavat asua maassa, jonka minä annoin palvelijalleni Jaakobille ja jossa teidän isänne ovat asuneet. He asuvat siinä ikiaikoihin saakka, he ja heidän lapsensa ja heidän lastensa lapset, ja minun palvelijani Daavid on heidän hallitsijansa ajasta aikaan.

Minä teen heidän kanssaan rauhan liiton, se on oleva ikuinen liitto heidän kanssaan. Minä juurrutan heidät ja teen heidät monilukuisiksi ja asetan pyhäkköni ikiajoiksi heidän keskelleen. Minun asuinsijani on heidän luonaan, minä olen heidän Jumalansa ja he ovat minun kansani. Kaikki kansat tietävät silloin, että minä olen Herra. Minä pyhitän Israelin, ja minun pyhäkköni on aina heidän keskellään.”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuoropsalmi

(Jer. 31:10, 11-12ab, 13. – vrt. 10d)

Kertosäe:

Herra pitää meistä huolen 

kuin paimen laumastaan.

Kansat, kuulkaa Herran sana!

Tulkoon se tiettäväksi merten ääriin saakka!

Sanokaa näin: Hän, joka hajotti Israelin, kokoaa sen jälleen,

hän pitää siitä huolta kuin paimen laumastaan. Kertosäe

 

Herra on lunastanut Jaakobin, 

vapauttanut hänet väkevämmän kädestä. 

He tulevat ja riemuitsevat Siionin kukkulalla,

virtanaan he tulevat, nauttivat Herran hyvyyttä. Kertosäe

 

Silloin neito iloitsee karkeloiden,

nuoret ja vanhat yhdessä riemuitsevat.

He ovat saaneet kärsiä, 

mutta minä muutan heidän surunsa riemuksi, 

lohdutan ja ilahdutan heitä. Kertosäe

Säe ennen evankeliumia

(Hes. 18:31)

Ylistys sinulle, Kristus, iankaikkisen kunnian kuningas.

Ylistys sinulle, Kristus, iankaikkisen kunnian kuningas.

Heittäkää pois kaikki rikkomuksenne, sanoo Herra,

ja ottakaa rintaanne uusi sydän ja uusi henki.

Ylistys sinulle, Kristus, iankaikkisen kunnian kuningas.

EVANKELIUMI

(Joh. 11:45-56)

Jeesus oli kuoleva kootakseen yhteen hajallaan olevat Jumalan lapset.

+ Luemme pyhästä evankeliumista Johanneksen mukaan.

Siihen aikaan monet niistä juutalaisista, jotka olivat tulleet Marian luo ja nähneet, mitä Jeesus teki, uskoivat häneen. Mutta muutamat heistä menivät fariseusten puheille ja kertoivat, mitä Jeesus oli tehnyt.

Ylipapit ja fariseukset kutsuivat neuvoston koolle ja kysyivät siltä: ”Mitä meidän pitäisi tehdä? Se mies tekee paljon tunnustekoja. Jos annamme hänen jatkaa näin, häneen uskovat kohta kaikki, ja silloin roomalaiset tulevat ja ottavat meiltä sekä tämän pyhän paikan että koko kansamme.” Silloin yksi heistä, Kaifas, joka oli sinä vuonna ylipappina, sanoi: ”Te ette ymmärrä yhtään mitään. Ettekö te käsitä, että jos yksi mies kuolee kansan puolesta, se on teille parempi kuin että koko kansa joutuu tuhoon?” Tämä ei ollut hänen oma ajatuksensa, vaan sen vuoden ylipappina hän lausui ennustuksen: Jeesus oli kuoleva kansan puolesta, eikä vain sen kansan puolesta, vaan kootakseen yhteen kaikki hajallaan olevat Jumalan lapset.

Siitä päivästä lähtien neuvoston tavoitteena oli surmata Jeesus. Sen tähden Jeesus ei enää liikkunut avoimesti Juudeassa vaan siirtyi lähelle autiomaata. Siellä, Efraim-nimisessä kaupungissa, hän sitten oleskeli opetuslapsineen.

Juutalaisten pääsiäisjuhla oli lähellä, ja maaseudulta monet tulivat Jerusalemiin jo ennen pääsiäistä puhdistusmenoja varten. He etsivät Jeesusta ja puhuivat temppelissä keskenään: ”Mitä arvelette? Tuskinpa hän tulee juhlille.” 

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.