Kolmas helluntain jälkeinen lauantai:

AUTUAAN NEITSYT MARIAN TAHRATON SYDÄN

Omat lukukappaleet. Neitsyt Marian communesta.

ENSIMMÄINEN LUKUKAPPALE
(Jes. 61:9-11)
Minä iloitsen Herrasta.

Luemme profeetta Jesajan kirjasta.

Minun kansani siemen tunnetaan kansojen keskellä, sen jälkeläiset kansakuntien joukossa. Kaikki, jotka heidät näkevät, ymmärtävät, että Herra on siunannut tämän sukukunnan. Minä iloitsen Herrasta, minun sieluni riemuitsee Jumalastani! Hän pukee minun ylleni pelastuksen vaatteet, hän kietoo minut vanhurskauden viittaan, niin että olen kuin sulhanen, joka laskee hiuksilleen juhlapäähineen, tai kuin morsian, joka koristautuu kauneimpiinsa. Ja niin kuin maa työntää versoa, niin kuin puutarha saa kylvetyn siemenen kasvamaan, niin Herra, minun Jumalani, saa vanhurskauden versomaan, ja ylistys kohoaa kaikkien kansojen kuultavaksi.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuoropsalmi
(1. Sam. 2:1, 4-5, 6-7, 8abcd. – vrt. 1)

Kertosäe:
Sydämeni riemuitsee Herrasta, Vapahtajastani.

Sydämeni riemuitsee Herrasta,
Herra nostaa minun pääni pystyyn.
Minä voin rohkeasti vastata vihollisilleni,
sinun avustasi minä iloitsen. Kertosäe

Soturien jouset ovat poikki, mutta maassa makaaviin palaa voima.
Jotka kerran elivät yltäkylläisyydessä,
saavat niukan leipänsä toisen työssä,
mutta niiltä, jotka näkivät nälkää, ei lopu ruoka.
Hedelmätön saa seitsemän lasta,
mutta se, jolla oli monta poikaa, jää kuihtumaan yksin. Kertosäe

Herra lähettää kuoleman ja antaa elämän,
vie alas tuonelaan ja nostaa sieltä.
Herra tekee köyhäksi ja antaa rikkauden,
painaa maahan ja kohottaa. Kertosäe

Hän ylentää tomusta mitättömän
ja korottaa tuhkasta köyhän,
sijoittaa heidät ylhäisten joukkoon
ja antaa heille kunniasijan. Kertosäe

Halleluja
(vrt. Luuk. 2:19)

Halleluja. Halleluja.
Autuas on neitsyt Maria,
joka kätki sydämeensä Jumalan sanan ja tutkisteli sitä.
Halleluja.

EVANKELIUMI
(Luuk. 2:41-51)
Maria kätki sydämeensä kaiken, mitä oli tapahtunut.

+ Luemme pyhästä evankeliumista Luukkaan mukaan.

Jeesuksen vanhemmat menivät joka vuosi Jerusalemiin pääsiäisjuhlille. Kun Jeesus oli tullut kahdentoista vuoden ikään, he taas juhlan aikaan matkasivat sinne, niin kuin tapa oli. Juhlapäivien päätyttyä he lähtivät paluumatkalle, mutta poika jäi vanhempien huomaamatta Jerusalemiin. Nämä luulivat hänen olevan matkaseurueessa ja kulkivat päivän matkan, ennen kuin alkoivat haeskella häntä sukulaisten ja tuttavien joukosta. Kun he eivät löytäneet häntä, he palasivat Jerusalemiin jatkaen etsintäänsä.

Kolmen päivän kuluttua he löysivät hänet temppelistä. Hän istui opettajien keskellä, kuunteli heitä ja teki heille kysymyksiä. Kaikki, jotka kuulivat mitä hän puhui, ihmettelivät hänen ymmärrystään ja hänen antamiaan vastauksia. Hänet nähdessään vanhemmat hämmästyivät kovasti, ja hänen äitinsä sanoi: ”Poikani, miksi teit meille tämän? Isäsi ja minä olemme etsineet sinua, ja me olimme jo huolissamme.” Jeesus vastasi heille: ”Mitä te minua etsitte? Ettekö tienneet, että minun tulee olla Isäni luona?” Mutta he eivät ymmärtäneet, mitä hän tällä tarkoitti.

Jeesus lähti kotimatkalle heidän kanssaan, tuli Nasaretiin ja oli heille kuuliainen. Kaiken, mitä oli tapahtunut, hänen äitinsä kätki sydämeensä.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.