Helluntain jälkeinen torstai

JEESUS KRISTUS, YLIMMÄINEN JA IANKAIKKINEN PAPPI, JUHLA

VUOSI C

ENSIMMÄINEN LUKUKAPPALE
(Jes. 6:1–4, 8)
Pyhä, pyhä, pyhä on Herra Sebaot!

Luemme profeetta Jesajan kirjasta.

Kuningas Ussian kuolinvuonna minä näin Herran: hän istui korkealla ja ylhäisellä istuimella, ja hänen vaatteensa liepeet täyttivät temppelin. Hänen yläpuolellaan seisoivat serafit, joilla oli kuusi siipeä kullakin: kahdella he peittivät kasvonsa, kahdella verhosivat ruumiinsa ja kahdella lensivät. He huusivat toinen toiselleen: ”Pyhä, pyhä, pyhä on Herra Sebaot! Hänen kirkkautensa täyttää kaiken maan.” Ovenpielet vapisivat äänten voimasta, ja huone tuli täyteen savua. Minä kuulin Herran äänen sanovan: ”Kenet minä lähetän? Kuka lähtee sananviejäksi?” Niin minä vastasin: ”Tässä olen, lähetä minut!”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Tai:

ENSIMMÄINEN LUKUKAPPALE
(Hepr. 2:10-18)
Hän on tehnyt pysyvästi täydellisiksi ne, jotka pyhitetään.

Luemme Kirjeestä heprealaisille.

Veljet, Jumala, jonka tähden ja jonka kautta kaikki on, tahtoi tuoda paljon lapsia kirkkauteen, ja siksi hänen tuli tehdä heidän pelastajansa ja perilleviejänsä kärsimysten kautta täydelliseksi. Pyhittäjällä ja pyhitettävillä on kaikilla sama isä; siksi ei pyhittäjä häpeäkään kutsua näitä veljikseen: ”Minä julistan sinun nimeäsi veljilleni, ylistän sinua seurakunnan keskellä.” Hän sanoo myös: ”Minä turvaan Herraan”, ja edelleen: ”Tässä me olemme, minä ja lapset, jotka Jumala minulle antoi.” Lapset ovat lihaa ja verta, ja siksi hänkin tuli niistä yhtäläisellä tavalla osalliseksi, jotta hän kuolemallaan riistäisi vallan kuoleman valtiaalta, Saatanalta, ja päästäisi vapaiksi kaikki, jotka kuoleman pelosta olivat koko ikänsä olleet orjina. Hän ei siis ota suojelukseensa enkeleitä – hän ottaa suojelukseensa Abrahamin suvun. Niinpä hänen oli tultava joka suhteessa veljiensä kaltaiseksi, jotta hänestä tulisi armahtava ja uskollinen ylipappi tehtävissään Jumalan edessä ja hän voisi sovittaa kansan synnit. Koska hän on itse käynyt läpi kärsimykset ja kiusaukset, hän kykenee auttamaan niitä, joita koetellaan.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuoropsalmi
(Ps. 23:2–3a, 5, 6. – 1)

Kertosäe:
Herra on minun paimeneni,
ei minulta mitään puutu.

Hän vie minut vihreille niityille,
hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä.
Hän virvoittaa minun sieluni. Kertosäe

Sinä katat minulle pöydän vihollisteni silmien eteen.
Sinä voitelet pääni tuoksuvalla öljyllä,
ja minun maljani on ylitsevuotavainen. Kertosäe

Sinun hyvyytesi ja rakkautesi ympäröi minut
kaikkina elämäni päivinä,
ja minä saan asua Herran huoneessa
päivieni loppuun asti. Kertosäe

Halleluja
(Hes. 36:25a, 26a)

Halleluja. Halleluja.
Minä vihmon teidän päällenne puhdasta vettä.
Minä annan teille uuden sydämen
ja teidän sisimpäänne uuden hengen.
Halleluja.

EVANKELIUMI
(Joh. 17:1–2, 9, 14–26)
Minä pyhitän itseni heidän tähtensä,
että heistäkin tulisi totuuden pyhittämiä.

+ Luemme pyhästä evankeliumista Johanneksen mukaan.

Siihen aikaan Jeesus nosti katseensa kohti taivasta ja rukoili sanoen: ”Isä, hetki on tullut. Kirkasta Poikasi, että Poika kirkastaisi sinut. Sinä olet uskonut kaikki ihmiset hänen valtaansa, jotta hän antaisi ikuisen elämän kaikille, jotka olet hänelle uskonut. Minä rukoilen heidän puolestaan. Maailman puolesta minä en rukoile, vaan niiden, jotka sinä olet minulle antanut, koska he kuuluvat sinulle.

Minä olen ilmoittanut heille sanasi, ja he ovat saaneet osakseen maailman vihan, koska eivät kuulu maailmaan, niin kuin en minäkään kuulu. En kuitenkaan pyydä, että ottaisit heidät pois maailmasta, vaan että varjelisit heidät pahalta. He eivät kuulu maailmaan, niin kuin en minäkään kuulu. Pyhitä heidät totuudessa. Sinun sanasi on totuus. Niin kuin sinä lähetit minut maailmaan, niin olen minäkin lähettänyt heidät. Minä pyhitän itseni heidän tähtensä, että heistäkin tulisi totuuden pyhittämiä. Minä en rukoile vain heidän puolestaan, vaan myös niiden puolesta, jotka heidän sanansa kautta uskovat minuun.

Minä rukoilen, että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa. Niin tulee heidänkin olla yhtä meissä, jotta maailma uskoisi sinun lähettäneen minut. Sen kirkkauden, jonka sinä olet antanut minulle, olen minä antanut heille, jotta he olisivat yhtä, niin kuin me olemme yhtä. Kun minä olen heissä ja sinä olet minussa, he ovat täydellisesti yhtä, ja silloin maailma ymmärtää, että sinä olet lähettänyt minut ja että olet rakastanut heitä niin kuin olet rakastanut minua. Isä, minä tahdon, että ne, jotka olet minulle antanut, olisivat kanssani siellä missä minä olen. Siellä he näkevät minun kirkkauteni, jonka sinä olet antanut minulle, koska olet rakastanut minua jo ennen maailman luomista. Vanhurskas Isä, maailma ei ole sinua tuntenut, mutta minä tunnen, ja nämä, jotka ovat tässä, ovat tulleet tietämään, että sinä olet lähettänyt minut. Minä olen opettanut heidät tuntemaan sinun nimesi ja opetan yhä, jotta heissä pysyisi sama rakkaus, jota sinä olet minulle osoittanut, ja jotta minä näin pysyisin heissä.”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.