ADVENTIN 2. SUNNUNTAI – VUOSI A

ENSIMMÄINEN LUKUKAPPALE
(Jes. 11:1-10)
Hän antaa heikoille oikean tuomion.

Luemme profeetta Jesajan kirjasta.

Sinä päivänä Iisain kannosta nousee verso, vesa puhkeaa sen juuresta ja kantaa hedelmää. Hänen ylleen laskeutuu Herran henki, viisauden ja ymmärryksen henki, neuvon ja voiman henki, tiedon ja Herran pelon henki: hänen ilonsa on Herran pelko. Hän ei tuomitse silmämitalla eikä jaa oikeutta korvakuulolta vaan antaa heikoille oikean tuomion ja ajaa vakaasti maan köyhien asiaa. Hän lyö väkivaltaista sanansa sauvalla ja surmaa huultensa henkäyksellä väärintekijän. Vanhurskaus on hänellä varustuksena ja uskollisuus vyönä hänen uumillaan.

Silloin susi kulkee karitsan kanssa ja pantteri laskeutuu levolle vohlan viereen, vasikka ja leijonanpentu syövät yhdessä ja pikkupoika on niiden paimenena. Lehmä ja emokarhu käyvät yhdessä laitumella, yhdessä laskeutuvat levolle niiden vasikat ja pennut, ja leijona syö heinää kuin härkä. Ja imeväinen leikkii kyyn kolon äärellä, vastikään vieroitettu lapsi kurottaa kättään kohti myrkkykäärmeen luolaa. Kukaan ei tee pahaa, ei tuota turmiota minun pyhällä vuorellani, sillä maa on täynnä Herran tuntemusta niin kuin meri on vettä tulvillaan.

Sinä päivänä Iisain juurivesa kohoaa merkkiviirinä kansoille. Hänen luokseen pyrkivät kaikki kansat, hänen asuinsijaansa ympäröi kunnian hohde.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuoropsalmi
(Ps. 72:1-2, 7-8, 12-13, 17. – vrt. 7)

Kertosäe:
Kukoistakoon oikeus hänen päivinään, ja vallitkoon rauhan runsaus ikuisesti.

Jumala, neuvo kuninkaalle lakisi,
opeta oikeamielisyys kuninkaan pojalle!
Hän tuomitkoon kansaasi vanhurskaasti
ja köyhiäsi oikeuden mukaan. Kertosäe

Kukoistakoon oikeus hänen päivinään,
ja vallitkoon rauhan runsaus, kunnes kuuta ei enää ole.
Merestä mereen hän hallitkoon,
suurelta virralta maan ääriin asti. Kertosäe

Hän kuulee köyhän avunhuudot
ja rientää turvattoman auttajaksi.
Hän säälii kurjaa ja avutonta
ja pelastaa köyhät ahdingosta. Kertosäe

Pysyköön hänen nimensä ikuisesti,
muistettakoon se aina auringon alla.
Tuokoon se kaikille siunausta,
ja kansat ylistäkööt hänen onneaan. Kertosäe

TOINEN LUKUKAPPALE
(Room. 15:4-9)
Kristus pelastaa kaikki ihmiset.

Luemme apostoli Paavalin kirjeestä roomalaisille.

Veljet, kaikki, mitä pyhät kirjoitukset sisältävät, on kirjoitettu meille opiksi, jotta saisimme siitä kestävyyttä, lohtua ja toivoa. Jumala, jolta kestävyys ja rohkaisu tulevat, antakoon teidän olla keskenänne yksimielisiä Kristuksen Jeesuksen tahdon mukaisesti, niin että te yksimielisesti, yhdestä suusta ylistäisitte Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumalaa ja Isää.

Hyväksykää siis toinen toisenne, niin kuin Kristuskin on hyväksynyt omikseen teidät, Jumalan kunniaksi. Tarkoitan tätä: Kristus on tullut palvelemaan juutalaisia. Hän on tullut vahvistamaan isille annetut lupaukset osoittaakseen, että Jumala pysyy sanassaan. Hän on tullut myös, jotta muut kansat saisivat ylistää Jumalaa hänen laupeudestaan, niin kuin on kirjoitettu: ”Siksi ylistän sinua kansojen keskellä, laulan kiitosta sinun nimellesi.”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Halleluja
(Luuk. 3:4, 6)

Halleluja. Halleluja.
Raivatkaa Herralle tie, tasoittakaa hänelle polut!
Kaikki saavat nähdä Jumalan pelastustyön.
Halleluja.

EVANKELIUMI
(Matt. 3:1-12)
Kääntykää, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle.

+ Luemme pyhästä evankeliumista Matteuksen mukaan.

Siihen aikaan Johannes Kastaja tuli ja alkoi julistaa Juudean autiomaassa: ”Kääntykää, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle!” Juuri häntä tarkoittaa profeetta Jesajan sana: ”Ääni huutaa autiomaassa: ”Raivatkaa Herralle tie, tasoittakaa hänelle polut!”

Johanneksella oli yllään kamelinkarvavaate ja vyötäisillään nahkavyö, ja hänen ruokanaan olivat heinäsirkat ja villimehiläisten hunaja. Hänen luokseen tuli paljon väkeä Jerusalemista, joka puolelta Juudeaa ja kaikkialta Jordanin ympäristöstä. He tunnustivat syntinsä, ja Johannes kastoi heidät Jordanissa.

Mutta kun Johannes näki, että hänen kasteelleen oli tulossa myös monia fariseuksia ja saddukeuksia, hän sanoi heille: ”Te käärmeen sikiöt! Kuka teille on sanonut, että te voitte välttää tulevan vihan? Tehkää hedelmää, jossa kääntymyksenne näkyy! Älkää luulko, että voitte ajatella: ’Olemmehan me Abrahamin lapsia.’ Minä sanon teille: Jumala pystyy herättämään Abrahamille lapsia vaikka näistä kivistä. Kirves on jo pantu puun juurelle. Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, kaadetaan ja heitetään tuleen.

Minä kastan teidät vedellä parannukseen, mutta minun jälkeeni tulee toinen, joka on minua väkevämpi. Minä en kelpaa edes riisumaan kenkiä hänen jalastaan. Hän kastaa teidät Pyhällä Hengellä ja tulella. Hänellä on kädessään viskain, ja sillä hän puhdistaa puimatantereensa viljan. Jyvät hän kokoaa aittaansa, mutta ruumenet hän polttaa tulessa, joka ei koskaan sammu.”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.