KIRKKOVUODEN 24. SUNNUNTAI – VUOSI A

ENSIMMÄINEN LUKUKAPPALE
(Sir. 27:30-28:7)
Anna anteeksi lähimmäisellesi, kun hän tekee väärin,
niin saat itsekin syntisi anteeksi, kun rukoilet.

Luemme Sirakin kirjasta.

Viha ja suuttumus ovat kauhistuttavia, mutta synnintekijä ei niistä luovu. Herra kostaa sille, joka toiselle kostaa, ja pitää hänen synneistään tarkkaa kirjaa. Anna anteeksi lähimmäisellesi, kun hän tekee väärin, niin saat itsekin syntisi anteeksi, kun rukoilet. Voiko sellainen ihminen, joka hautoo vihaa, odottaa Herralta tervehtymistä? Voiko ihminen, joka on armoton kaltaiselleen, rukoilla, että saisi syntinsä anteeksi? Jos hän, kuolevainen ihminen, jatkaa vihanpitoa, kuka antaa anteeksi hänen syntinsä? Ajattele loppuasi ja lakkaa kantamasta kaunaa, muista, että kuolet ja katoat, ja elä käskyjen mukaan. Pidä mielessäsi käskyt äläkä vihaa lähimmäistäsi, muista liittoa, jonka Korkein solmi, ja katso toisen ihmisen virheitä ymmärtäväisesti.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuoropsalmi
(Ps. 103:1-2, 3-4, 9-10, 11-12. – 8)

Kertosäe:
Anteeksiantava ja laupias on Herra.
Hän on kärsivällinen ja hänen armonsa on suuri.

Ylistä Herraa, minun sieluni, ja kaikki mitä minussa on,
ylistä hänen pyhää nimeään.
Ylistä Herraa, minun sieluni,
älä unohda, mitä hyvää hän on sinulle tehnyt. Kertosäe

Hän antaa anteeksi kaikki syntisi
ja parantaa kaikki sairautesi.
Hän päästää sinut kuoleman otteesta
ja seppelöi sinut armolla ja rakkaudella. Kertosäe

Ei hän iäti meitä syytä,
ei hän ikuisesti pidä vihaa.
Ei hän maksanut meille syntiemme mukaan,
ei rangaissut niin kuin olisimme ansainneet. Kertosäe

Sillä niin kuin taivas on korkea maan yllä,
niin on Herran armo suuri niille, jotka pelkäävät häntä.
Niin kaukana kuin itä on lännestä,
niin kauas hän siirtää meidän syntimme. Kertosäe

TOINEN LUKUKAPPALE
(Room. 14:7-9)
Elämmepä tai kuolemme, me kuulumme Herralle.

Luemme apostoli Paavalin kirjeestä roomalaisille.

Veljet, kukaan meistä ei elä itseään varten eikä kukaan kuole itseään varten. Jos elämme, elämme Herran omina, ja jos kuolemme, kuolemme Herran omina. Elämmepä siis tai kuolemme, me kuulumme Herralle. Juuri sitä vartenhan Kristus kuoli ja heräsi elämään, että hän olisi niin kuolleiden kuin elävienkin Herra.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Halleluja
(Joh. 13:34)

Halleluja. Halleluja.
Minä annan teille uuden käskyn, sanoo Herra:
Rakastakaa toisianne, niin kuin minä olen rakastanut teitä.
Halleluja.

EVANKELIUMI
(Matt. 18:21-35)
En sano sinulle, että on annettava anteeksi seitsemän,
vaan seitsemänkymmentäseitsemän kertaa.

+ Luemme pyhästä evankeliumista Matteuksen mukaan.

Siihen aikaan Pietari tuli Jeesuksen luo ja sanoi: ”Herra, jos veljeni yhä uudestaan tekee väärin minua kohtaan, niin kuinka monta kertaa minun on annettava hänelle anteeksi? Peräti seitsemän kertaako?” ”Ei seitsemän, vaan seitsemänkymmentäseitsemän kertaa”, vastasi Jeesus.

”Taivasten valtakunta on kuin kuningas, joka vaati palvelijoiltaan tilitykset. Kun hän alkoi tarkastaa niitä, hänen eteensä tuotiin palvelija, joka oli hänelle velkaa kymmenentuhatta talenttia. Miehellä ei ollut, millä maksaa, ja niin kuningas määräsi, että hänet, hänen vaimonsa ja lapsensa ja koko hänen omaisuutensa oli myytävä ja velka maksettava. Silloin palvelija heittäytyi maahan hänen eteensä ja pyysi: ’Ole kärsivällinen! Minä maksan sinulle kyllä kaiken.’ Kuninkaan tuli sääli palvelijaansa, ja hän päästi miehen menemään ja antoi velan anteeksi.

Mutta kun palvelija meni ulos, hän tapasi toisen palvelijan, joka oli hänelle velkaa sata denaaria. Hän kävi mieheen käsiksi, kuristi häntä kurkusta ja sanoi: ’Maksa, mitä olet velkaa!’ Mies heittäytyi maahan ja pyysi: ’Ole kärsivällinen! Kyllä minä maksan sinulle.’ Mutta toinen ei suostunut siihen. Hän meni ja toimitti työtoverinsa vankilaan, kunnes tämä maksaisi velkansa.

Muut palvelijat näkivät, mitä tapahtui, ja panivat sen pahakseen. He menivät kuninkaan luo ja kertoivat hänelle kaiken. Silloin kuningas kutsutti palvelijan luokseen ja sanoi: ’Sinä kelvoton! Minä annoin sinulle anteeksi koko velan, kun sitä minulta pyysit. Eikö sinunkin olisi pitänyt armahtaa työtoveriasi, niin kuin minä armahdin sinua?’ Vihoissaan kuningas pani palvelijansa ankaraan vankeuteen, kunnes tämä maksaisi koko velan.

Näin tekee minun taivaallinen Isänikin teille, jos te ette kaikesta sydämestä anna kukin veljellenne anteeksi.”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.