KIRKKOVUODEN 31. SUNNUNTAI – VUOSI A

ENSIMMÄINEN LUKUKAPPALE
(Mal. 1:14b-2:2b, 2:8-10)
Te olette poikenneet tieltä, teidän opetuksenne on saanut monet lankeamaan.

Luemme profeetta Malakian kirjasta.

”Minä olen suuri kuningas, ja kaikki kansat pelkäävät minun nimeäni”, sanoo Herra Sebaot.

”Te papit, teitä koskee tämä sana: ellette kuuntele minua ettekä vilpittömin sydämin kunnioita minun nimeäni, minä annan kirouksen kohdata teitä. Mutta te olette poikenneet tieltä, teidän opetuksenne on saanut monet lankeamaan. Te olette rikkoneet liittoni, jonka tein Leevin kanssa”, sanoo Herra Sebaot. ”Niin minäkin teen teidät halveksituiksi ja saatan teidät häpeään kaiken kansan silmissä. Te ette pysyneet minun teilläni, vaan opettaessanne katsoitte, keitä kuulijat olivat.”

Eikö meillä kaikilla ole sama isä? Eikö yksi ja sama Jumala ole meidät luonut? Miksi me kuitenkin petämme toinen toistamme ja häpäisemme isiemme liiton?

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuoropsalmi
(Ps. 131:1, 2, 3)

Kertosäe:
Varjele sieluni rauhassa sinun luonasi, Herra.

Herra, sydämeni ei ole korskea
eivätkä silmäni ylpeät.
Minä en ole tavoitellut suuria,
en pyrkinyt liian korkealle. Kertosäe

Ei, olen löytänyt rauhan, sieluni on tyyni.
Niin kuin kylläinen lapsi lepää äitinsä sylissä,
niin on minun sieluni levollinen. Kertosäe

Israel, pane toivosi Herraan
nyt ja aina! Kertosäe

TOINEN LUKUKAPPALE
(1. Tess. 2:7b-9, 13)
Olimme valmiit antamaan teille Jumalan evankeliumin lisäksi oman itsemmekin.

Luemme apostoli Paavalin ensimmäisestä kirjeestä tessalonikalaisille. 

Veljet, ollessamme teidän luonanne olimme lempeitä kuin lapsiaan hoivaava äiti. Rakastimme teitä niin hellästi, että olimme valmiit antamaan teille Jumalan evankeliumin lisäksi oman itsemmekin; niin rakkaiksi te olitte meille tulleet. Muistattehan, veljet, miten me uurastimme ja näimme vaivaa. Kun julistimme teille Jumalan evankeliumia, teimme samalla yötä päivää ansiotyötä, jotta emme olisi olleet teidän vaivoinanne. Lakkaamatta me kiitämme Jumalaa siitäkin, että kun julistimme teille Jumalan sanaa, te ette ottaneet sitä vastaan ihmisten sanana vaan sinä mitä se todella on, Jumalan sanana, joka myös vaikuttaa teissä uskovissa.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Halleluja
(Matt. 23:9b, 10b)

Halleluja. Halleluja.
Yksi on teille Isä, hän, joka on taivaissa.
Teillä on vain yksi mestari, Kristus.
Halleluja.

EVANKELIUMI
(Matt. 23:1-12)
He puhuvat, mutta eivät tee.

+ Luemme pyhästä evankeliumista Matteuksen mukaan.

Siihen aikaan Jeesus puhui väkijoukolle ja opetuslapsilleen: ”Mooseksen istuin on nyt lainopettajien ja fariseusten hallussa. Tehkää siis niin kuin he sanovat ja noudattakaa heidän opetustaan. Älkää kuitenkaan ottako oppia heidän teoistaan, sillä he puhuvat yhtä ja tekevät toista. He köyttävät kokoon raskaita ja hankalia taakkoja ja sälyttävät ne ihmisten kannettaviksi, mutta itse he eivät halua niitä sormellaankaan liikauttaa. Kaiken minkä tekevät he tekevät vain siksi, että heidät huomattaisiin. He käyttävät leveitä raamatunlausekoteloita ja panevat viittaansa isot tupsut, he istuvat pidoissa mielellään kunniapaikalla ja synagogassa etumaisilla istuimilla ja ovat hyvillään, kun ihmiset toreilla tervehtivät heitä ja kutsuvat heitä rabbiksi.

Älkää te antako kutsua itseänne rabbiksi, sillä teillä on vain yksi opettaja ja te olette kaikki veljiä. Älkää myöskään kutsuko isäksi ketään, joka on maan päällä, sillä vain yksi on teille isä, hän, joka on taivaissa. Älkää antako kutsua itseänne oppimestariksi, sillä teillä on vain yksi mestari, Kristus. Joka teistä on suurin, se olkoon toisten palvelija. Sillä joka itsensä korottaa, se alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se korotetaan.”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.