KIRKKOVUODEN 33. SUNNUNTAI – VUOSI B

ENSIMMÄINEN LUKUKAPPALE
(Dan. 12:1-3)
Tuohon aikaan kansasi pelastuu.

Luemme profeetta Danielin kirjasta.

Tuohon aikaan astuu esiin Mikael, suuri enkeliruhtinas, joka seisoo kansasi suojana. Ja tulee ahdistuksen aika, jonka kaltaista ei ole ollut siitä alkaen, kun kansoja on ollut, aina tuohon aikaan saakka. Mutta sinun kansasi pelastuu, pelastuu jokainen, jonka nimi on kirjoitettu kirjaan. Monet maan tomussa nukkuvista heräävät, toiset ikuiseen elämään, toiset häpeään ja ikuiseen kauhuun. Oikeat opettajat loistavat niin kuin säteilevä taivaankansi, ja ne, jotka ovat opastaneet monia vanhurskauteen, loistavat kuin tähdet, aina ja ikuisesti.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuoropsalmi
(Ps. 16:5+8, 9-10, 11. – 1)

Kertosäe:
Jumala, pidä minusta huoli,
sinuun minä turvaan.

Herra, sinä olet minun perintöosani ja maljani,
sinun kädessäsi on minun arpani.
Minä pidän aina edessäni Herran.
Kun hän on oikealla puolellani, minä en horju. Kertosäe

Minun sydämeni iloitsee, sieluni riemuitsee,
minun ruumiini lepää turvassa.
Sinä et hylkää minun sieluani tuonelaan,
et anna pyhäsi nähdä kuolemaa. Kertosäe

Sinä osoitat minulle elämän tien,
sinun kasvojesi edessä on ehtymätön ilo,
sinun oikealla puolellasi ikuinen onni. Kertosäe

TOINEN LUKUKAPPALE
(Hepr. 10:11-14, 18)
Kristus on yhdellä ainoalla uhrilla tehnyt pysyvästi täydellisiksi ne, jotka pyhitetään.

Luemme kirjeestä heprealaisille.

Jokainen pappi seisoo joka päivä toimittamassa jumalanpalvelusta ja uhraa kerran toisensa jälkeen samat uhrit, jotka eivät milloinkaan voi poistaa syntejä. Kristus sitä vastoin on uhrannut yhden ainoan syntiuhrin ja asettunut pysyvästi istuimelleen Jumalan oikealle puolelle. Hän odottaa siellä, kunnes hänen vihollisensa pannaan korokkeeksi hänen jalkojensa alle, sillä hän on jo yhdellä ainoalla uhrilla tehnyt pysyvästi täydellisiksi ne, jotka pyhitetään. Missä synnit on annettu anteeksi, siellä ei enää tarvita syntiuhria.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Halleluja
(Luuk. 21:36)

Halleluja. Halleluja.
Pysykää alati valveilla ja rukoilkaa,
jotta kestäisitte Ihmisen Pojan edessä.
Halleluja.

EVANKELIUMI
(Mark. 13:24-32)
Hän kokoaa valittunsa neljältä ilmansuunnalta.

+ Luemme pyhästä evankeliumista Markuksen mukaan.

Siihen aikaan Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Noina päivinä, tuon ahdingon jälkeen, aurinko pimenee eikä kuu anna valoaan, tähtiä putoaa taivaalta ja taivaiden voimat järkkyvät. Silloin nähdään Ihmisen Pojan tulevan pilvien keskellä suuressa voimassaan ja kirkkaudessaan, ja silloin hän lähettää enkelinsä ja kokoaa valitut neljältä ilmansuunnalta, maan ja taivaan ääriä myöten.

Ottakaa oppia vertauskuvasta, jonka viikunapuu tarjoaa: kun sen oksa virkoaa ja alkaa tulla lehteen, te tiedätte, että kesä on lähellä. Samalla tavoin te nähdessänne tämän tapahtuvan tiedätte, että se aika on lähellä, aivan ovella. Totisesti: tämä sukupolvi ei katoa ennen kuin kaikki tämä tapahtuu. Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät katoa. Mutta sitä päivää ja hetkeä ei tiedä kukaan, eivät enkelit taivaassa eikä edes Poika, ei kukaan muu kuin Isä.”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.