PAASTON 2. SUNNUNTAI – VUOSI B

ENSIMMÄINEN LUKUKAPPALE
(1. Moos. 22:1-2, 9a, 10-13, 15-18)
Patriarkkamme Abrahamin uhri.

Luemme Ensimmäisestä Mooseksen kirjasta.

Niinä päivinä Jumala koetteli Abrahamia ja sanoi hänelle: ”Abraham!” Abraham vastasi: ”Tässä olen.” Ja Jumala sanoi: ”Ota mukaasi ainoa poikasi Iisak, jota rakastat, lähde Morian maahan ja uhraa hänet siellä polttouhriksi vuorella, jonka minä sinulle osoitan.” Kun he tulivat paikkaan, jonka Jumala oli Abrahamille osoittanut, Abraham rakensi sinne alttarin ja latoi puut paikoilleen. Mutta kun Abraham tarttui veitseen uhratakseen poikansa, Herran enkeli huusi hänelle taivaasta: ”Abraham, Abraham!” Abraham vastasi: ”Tässä olen.” Herran enkeli sanoi: ”Älä koske poikaan äläkä tee hänelle mitään. Nyt minä tiedän, että sinä pelkäät Jumalaa, kun et kieltänyt minulta edes ainoaa poikaasi.” Ja kun Abraham katsoi ympärilleen, hän huomasi oinaan, joka oli sarvistaan takertunut pensaikkoon. Abraham kävi hakemassa oinaan ja uhrasi sen polttouhriksi poikansa sijasta.

Herran enkeli huusi Abrahamille uudelleen taivaasta: ”Näin sanoo Herra: Koska sinä tämän teit etkä kieltänyt minulta ainoaa poikaasi, minä vannon itseni kautta, että siunaan sinua runsain määrin ja annan sinulle jälkeläisiä niin paljon, että he ovat kuin taivaan tähdet tai hiekanjyvät meren rannalla, ja sinun jälkeläisesi valloittavat vihollistensa kaupungit. Sinun jälkeläisissäsi tulevat siunatuiksi kaikki maailman kansat, koska sinä olit minun äänelleni kuuliainen.”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuoropsalmi
(Ps. 116:10+15, 16-17, 18-19. – 9)

Kertosäe:
Minä saan vaeltaa Herran edessä
elävien maassa.

Minä uskon, ja siksi puhun.
Olin tuhon partaalla.
Kallis on Herran silmissä
hänen pyhiensä kuolema. Kertosäe

Herra, kuule minua, palvelijaasi!
Olen palvelijasi, sinun palvelijattaresi poika.
Sinä olet katkaissut kahleeni.
Sinulle minä uhraan kiitosuhrin
ja huudan avukseni Herran nimeä. Kertosäe

Minä täytän lupaukseni Herralle
koko hänen kansansa nähden,
Herran temppelin esipihalla,
sinun keskelläsi, Jerusalem. Kertosäe

TOINEN LUKUKAPPALE
(Room. 8:31b-34)
Jumala ei säästänyt omaa Poikaansakaan.

Luemme apostoli Paavalin kirjeestä roomalaisille.

Veljet, jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan? Kun hän ei säästänyt omaa Poikaansakaan vaan antoi hänet kuolemaan kaikkien meidän puolestamme, kuinka hän ei lahjoittaisi Poikansa mukana meille kaikkea muutakin? Kuka voi syyttää Jumalan valittuja? Jumala – mutta hän julistaa vanhurskaaksi! Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus – mutta hän on kuollut meidän tähtemme, ja enemmänkin: hänet on herätetty kuolleista, hän istuu Jumalan oikealla puolella ja rukoilee meidän puolestamme!

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

 

Säe ennen evankeliumia

Kunnia ja ylistys sinulle, Kristus.
Kunnia ja ylistys sinulle, Kristus.
Loistavasta pilvestä kuului Isän ääni:
Tämä on minun rakas Poikani, kuulkaa häntä.
Kunnia ja ylistys sinulle, Kristus.

EVANKELIUMI
(Mark. 9:2-10)
Tämä on minun rakas Poikani.

+ Luemme pyhästä evankeliumista Markuksen mukaan.

Siihen aikaan Jeesus otti mukaansa Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen ja vei heidät korkealle vuorelle yksinäisyyteen, pois toisten luota. Siellä hänen ulkomuotonsa muuttui heidän nähtensä ja hänen vaatteensa alkoivat hohtaa niin kirkkaan valkoisina, ettei kukaan vaatteenvalkaisija maan päällä voi sellaista saada aikaan.

Sitten heille ilmestyi Elia ja hänen kanssaan Mooses, ja nämä keskustelivat Jeesuksen kanssa. Pietari puuttui puheeseen ja sanoi Jeesukselle: ”Rabbi, on hyvä, että me olemme täällä. Me teemme kolme majaa: sinulle ja Moosekselle ja Elialle.” Hän ei näet tiennyt mitä sanoa, sillä he olivat kovin peloissaan.

Samassa tuli pilvi, joka peitti heidät varjoonsa, ja pilvestä kuului ääni: ”Tämä on minun rakas Poikani, kuulkaa häntä!” Ja yhtäkkiä, kun he katsahtivat ympärilleen, he eivät enää nähneet siellä ketään muuta kuin Jeesuksen yksin.

Kun he laskeutuivat vuorenrinnettä, Jeesus varoitti heitä kertomasta näkemäänsä kenellekään ennen kuin Ihmisen Poika olisi noussut kuolleista. He pitivät Jeesuksen sanat mielessään ja pohtivat keskenään, mitä kuolleista nouseminen saattoi merkitä.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.