PAASTON 2. SUNNUNTAI – VUOSI C

ENSIMMÄINEN LUKUKAPPALE
(1. Moos. 15:5-12, 17-18)
Jumala tekee liiton uskollisen Abrahamin kanssa.

Luemme Ensimmäisestä Mooseksen kirjasta.

Niinä päivinä Herra vei Abramin ulos ja sanoi: ”Katso taivaalle ja laske tähdet, jos kykenet ne laskemaan. Yhtä suuri on oleva sinun jälkeläistesi määrä.”  Abram  uskoi  Herraan,  ja  Herra  katsoi  hänet vanhurskaaksi.

Herra sanoi  Abramille:  ”Minä  olen Herra,  joka toin  sinut  Kaldean Urista antaakseni sinun omaksesi tämän maan.”  Mutta  Abram kysyi:  ”Herra,  minun  Jumalani,  mistä  minä  voin  tietää,  että  saan  sen omakseni?”  Silloin Herra sanoi hänelle: ”Hae kolmivuotias hieho, kolmivuotias vuohi,  kolmivuotias pässi,  metsäkyyhky ja kyyhkysenpoikanen.”  Ja  Abram haki ne kaikki,  halkaisi ne keskeltä ja asetti kunkin eläimen puolikkaat vastakkain; lintuja hän ei kuitenkaan halkaissut.  Kun  ruhojen päälle  laskeutui petolintuja,  Abram ajoi ne pois.  Auringon  laskiessa  Abram vaipui horrokseen,  ja synkkä kauhu valtasi hänet.

Auringon  laskettua  tuli pilkkopimeä,  ja  silloin näkyi  uunin savuava roihu ja soihdun lieska,  joka liikkui uhrilihojen välissä.  Sinä päivänä Herra teki  Abramin kanssa liiton ja lupasi hänelle: ”Sinun jälkeläisillesi minä annan tämän maan Egyptin rajapurosta Eufratin suureen virtaan saakka.”

Tämä on Herran (Jumalan)  sanaa.

Vuoropsalmi
(Ps. 27:1,  7-8a,  8b-9abc,  13-14.  – 1a)

Kertosäe:   
Herra on minun valoni ja pelastukseni.

Herra on minun valoni ja pelastukseni, ketä minä pelkäisin? Herra on minun elämäni turva, ketä siis säikkyisin?  Kertosäe

Herra,  kuule,  kun huudan sinua! Ole  minulle armollinen,  vastaa pyyntööni. Sydämeni muistaa sinun sanasi: ”Etsikää minun kasvojani.”  Kertosäe

Herra,  minä tahdon etsiä sinua,   älä kätke minulta  kasvojasi! Älä vihastu,  älä torju palvelijaasi, sinä olet aina ollut minun apuni.  Kertosäe

Minä uskon,  että saan nähdä Herran hyvyyden elävien maassa. Luota Herraan! Ole  luja,  pysy rohkeana.  Luota Herraan!  Kertosäe

TOINEN LUKUKAPPALE
(Fil.  3:17-4:1)
Kristus muuttaa meidät kirkastuneen ruumiinsa kaltaiseksi.

Luemme apostoli Paavalin kirjeestä  filippiläisille.

Veljet,  noudattakaa  minun antamaani esimerkkiä  ja ottakaa  oppia niistä,  jotka elävät meidän tavallamme.  Olenhan usein sanonut teille ja nyt sanon aivan itkien,  että monet elävät Kristuksen ristin vihollisina.  Heidän loppunsa on kadotus.  Vatsa on heidän jumalansa ja häpeä heidän kunniansa,  ja he ajattelevat vain maallisia asioita.  Mutta me olemme taivaan kansalaisia,  ja taivaasta me odotamme pelastajaksi Herraa Jeesusta Kristusta.  Hän muuttaa meidän ruumiimme tästä alennustilasta oman kirkastuneen ruumiinsa kaltaiseksi voimallaan, jolla hän kykenee alistamaan valtaansa kaiken.

Rakkaat  ja  kaivatut  veljeni,  te  minun  iloni  ja  kunniaseppeleeni, pysykää siis horjumatta Herrassa,  rakkaat ystävät!

Tämä on Herran (Jumalan)  sanaa.

Tai lyhyempi muoto:
(Fil.  3:20-4:1)
Kristus muuttaa meidät kirkastuneen ruumiinsa kaltaiseksi.

Luemme apostoli Paavalin kirjeestä filippiläisille.

Veljet,  me  olemme  taivaan  kansalaisia,  ja taivaasta me odotamme pelastajaksi Herraa Jeesusta Kristusta.  Hän muuttaa meidän ruumiimme tästä alennustilasta oman kirkastuneen ruumiinsa kaltaiseksi voimallaan,  jolla hän kykenee alistamaan valtaansa kaiken.  Rakkaat ja kaivatut veljeni,  te minun iloni ja kunniaseppeleeni,  pysykää siis horjumatta Herrassa,  rakkaat ystävät!

Tämä on Herran (Jumalan)  sanaa.

Säe  ennen  evankeliumia

Kunnia  ja ylistys sinulle,  Kristus. Kunnia  ja ylistys  sinulle,  Kristus.
Loistavasta pilvestä kuului Isän ääni:
Tämä on minun rakas Poikani,  kuulkaa häntä.
Kunnia  ja ylistys  sinulle,  Kristus.

EVANKELIUMI
(Luuk.  9:28b-36)
Hänen rukoillessaan hänen kasvonsa muuttuivat.

+ Luemme pyhästä evankeliumista Luukkaan mukaan.

Siihen aikaan Jeesus otti mukaansa Pietarin,  Johanneksen ja Jaakobin ja nousi vuorelle rukoilemaan.  Hänen rukoillessaan hänen kasvonsa muuttuivat ja hänen vaatteensa sädehtivät kirkkaan valkoisina.  Samassa siinä oli kaksi miestä,  Mooses ja Elia,  keskustelemassa hänen kanssaan.  He ilmestyivät taivaallisessa kirkkaudessa ja puhuivat Jeesuksen poislähdöstä,  joka oli toteutuva Jerusalemissa.

Pietari ja hänen kanssaan olevat opetuslapset olivat vaipuneet syvään uneen.  Havahtuessaan he näkivät Jeesuksen kirkkaudessaan ja ne kaksi miestä,  jotka olivat hänen kanssaan.  Kun nämä olivat lähtemässä Jeesuksen  luota,  Pietari  sanoi:  ”Opettaja,  on  hyvä,  että me olemme täällä.  Me teemme kolme majaa: sinulle ja Moosekselle ja Elialle.”  Mutta hän ei tiennyt mitä sanoi.

Pietarin puhuessa tuli pilvi ja peitti paikan varjoonsa.  Opetuslapset pelästyivät,  kun näkivät miesten peittyneen pilveen.  Pilvestä kuului  ääni: ”Tämä  on  minun Poikani,  minun valittuni,  kuulkaa häntä!”  Äänen vaiettua opetuslapset näkivät Jeesuksen olevan yksin. He pysyivät vaiti kaikesta kokemastaan eivätkä vielä silloin kertoneet siitä kenellekään.

Tämä on Herran (Jumalan)  sanaa.