PAASTON 3.  SUNNUNTAI –  VUOSI C

Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää vuoden  A lukukappaleita.

ENSIMMÄINEN LUKUKAPPALE
(2.  Moos.  3:1-8a,  13-15)
”Minä-olen”  on lähettänyt minut teidän luoksenne.

Luemme  Toisesta Mooseksen kirjasta.

Niinä päivinä Mooses paimensi appensa Jetron,  midianilaisen papin, lampaita.  Kerran hän vei lauman autiomaan toiselle puolen ja tuli Jumalan vuoren  Horebin juurelle.  Siellä hänelle  ilmestyi Herran enkeli tulenliekissä,  joka nousi orjantappurapensaasta.  Mooses huomasi,  ettei  tuli  kuluttanut  pensasta,  vaikka  se  oli  liekeissä.  Silloin  hän ajatteli: ”Menenpä katsomaan tuota ihmettä.  Minkä vuoksi pensas ei pala poroksi?”

Kun Herra näki hänen tulevan katsomaan,  hän huusi pensaasta: ”Mooses,  Mooses!”  Mooses  vastasi:  ”Tässä  olen.”  Herra  sanoi: ”Älä tule lähemmäksi! Riisu kengät jalastasi,  sillä paikka,  jossa seisot,  on pyhä.”  Herra  sanoi  vielä:  ”Minä  olen sinun  isäsi  Jumala,  Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala.”  Silloin Mooses peitti kasvonsa,  sillä hän pelkäsi katsoa Jumalaa.

Herra sanoi: ”Minä olen nähnyt kansani ahdingon Egyptissä ja kuullut,  miten israelilaiset valittavat sortajiensa kovuutta.  Minä tiedän kyllä heidän hätänsä.  Olen tullut vapauttamaan heidät  egyptiläisten  käsistä  ja  viemään  heidät  Egyptistä  maahan,  joka  on  hyvä  ja avara ja tulvii maitoa ja hunajaa.”

Mooses sanoi  Jumalalle:  ”Kun  minä  menen  israelilaisten  luo  ja sanon  heille,  että  heidän  isiensä  Jumala  on  lähettänyt  minut  heidän luokseen,  he kysyvät minulta: ’Mikä on hänen nimensä?’ Mitä minä heille silloin sanon?”  Jumala sanoi Moosekselle: ”Minä olen se joka olen.”  Hän  sanoi  vielä:  ”Näin  sinun  tulee  sanoa  israelilaisille:  ’Minä-olen on lähettänyt minut teidän luoksenne.’”

Jumala  sanoi vielä Moosekselle:  ”Sinun  tulee  sanoa  israelilaisille: ’Herra,  teidän isienne Jumala,  Abrahamin,  Iisakin ja Jaakobin Jumala,  on lähettänyt minut teidän luoksenne.’ Se on oleva minun nimeni ikuisesti,  ja sillä nimellä minua kutsuttakoon sukupolvesta sukupolveen.”

Tämä on Herran (Jumalan)  sanaa.

Vuoropsalmi
(Ps.  103:1-2,  3-4,  6-7,  8+11.  – 8a)

Kertosäe:   
Anteeksiantava  ja laupias on  Herra.

Ylistä Herraa,  minun sieluni,  ja kaikki mitä minussa on, ylistä hänen pyhää  nimeään. Ylistä Herraa,  minun sieluni, älä unohda, mitä hyvää hän on sinulle tehnyt.  Kertosäe

Hän antaa anteeksi kaikki syntisi ja parantaa kaikki sairautesi. Hän päästää sinut  kuoleman otteesta ja seppelöi sinut armolla ja  rakkaudella.  Kertosäe

Vanhurskaat ovat Herran teot, hän tuo oikeuden  sorretuille. Hän osoitti tiensä Moosekselle ja näytti Israelille suuret tekonsa.  Kertosäe

Anteeksiantava  ja laupias on  Herra. Hän on kärsivällinen ja hänen armonsa on suuri. Sillä niin kuin taivas on korkea maan yllä, niin on  Herran armo suuri niille,  jotka pelkäävät häntä.  Kertosäe

TOINEN LUKUKAPPALE
(1.  Kor.  10:1-6,  10-12)
Kansan elämästä autiomaassa Mooseksen kanssa on kerrottu ojennukseksi meille.

Luemme apostoli Paavalin ensimmäisestä kirjeestä korinttilaisille.

Veljet,  haluan  teidän  tietävän,  että  isämme  vaelsivat  kaikki  pilven johdattamina ja kulkivat meren poikki.  Kaikki he saivat pilvessä ja  meressä  kasteen  Mooseksen  seuraajiksi.  Kaikki  he  söivät  samaa hengellistä ruokaa ja joivat samaa hengellistä juomaa.  Hehän joivat siitä  hengellisestä kalliosta,  joka  kulki heidän  mukanaan;  tämä  kallio oli Kristus.  Mutta useimmat heistä Jumala hylkäsi,  kohtasihan heidät tuho  autiomaassa.  Näin  heistä  tuli  meille  varoittavia  esimerkkejä: meidän ei pidä himoita pahaa,  niin kuin he tekivät.  Älkää liioin nurisko  niin  kuin  jotkut  heistä;  he  saivat  surmansa  kuolemanenkelin kädestä.  Nämä tapahtumat ovat varoittavia esimerkkejä,  ja ne on kerrottu ojennukseksi meille,  joiden osana on elää lopun aikoja.  Joka luulee seisovansa,  katsokoon,  ettei kaadu.

Tämä on Herran (Jumalan)  sanaa.

Säe  ennen  evankeliumia
(Matt.  4:17)

Kunnia  ja ylistys sinulle,  Kristus. Kunnia  ja ylistys  sinulle,  Kristus.
Kääntykää,  sanoo Herra,
sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle.
Kunnia  ja ylistys  sinulle,  Kristus.

EVANKELIUMI
(Luuk.  13:1-9)
Yhtä lailla te kaikki olette tuhon omia,  ellette käänny.

+ Luemme pyhästä evankeliumista Luukkaan mukaan.

Siihen aikaan Jeesuksen luo tuli ihmisiä,  jotka kertoivat Pilatuksen surmauttaneen  uhraamaan  tulleita galilealaisia,  niin että  heidän  verensä oli sekoittunut uhrieläinten vereen.  Jeesus sanoi siihen: ”Luuletteko,  että he olivat  suurempia syntisiä kuin kaikki  muut galilealaiset, koska saivat tuollaisen lopun? Eivät suinkaan – samalla tavoin te kaikki olette tuhon omia,  ellette käänny.  Entä ne kahdeksantoista, jotka  saivat surmansa,  kun  Siloan  torni  sortui heidän  päälleen?  Luuletteko,  että he olivat syyllistyneet johonkin pahempaan kuin muut jerusalemilaiset? Eivät suinkaan – yhtä lailla te kaikki olette tuhon omia,  ellette käänny.”

Jeesus  esitti  vielä  vertauksen:  ”Eräällä miehellä  oli  viinitarhassaan kasvamassa  viikunapuu.  Hän  meni  etsimään  siitä  hedelmiä,  mutta  ei löytänyt.  Silloin hän sanoi puutarhurille: ’Jo kolmena vuotena olen käynyt etsimässä hedelmiä tästä viikunapuusta,  mutta en ole löytänyt. Kaada se,  sehän vain vie voiman maasta.’ Mutta puutarhuri vastasi: ’Herra,  anna sen olla vielä yksi vuosi.  Minä muokkaan ja lannoitan maan sen ympäriltä.  Jospa se ensi vuonna tekee hedelmää.  Jollei niin käy,  käske sitten kaataa se.’”

Tämä on Herran (Jumalan)  sanaa.