Uskonopin kongregaation vastaus kysymykseen samaa sukupuolta olevien liiton siunaamisesta

Dubium [kysymys]: 
Onko kirkolla valtaa antaa siunaus samaa sukupuolta olevien liitolle? 

Responsum [vastaus]: 
Ei ole. 

Selittävä huomautus 

Joissakin kirkollisissa piireissä edistetään suunnitelmia ja ehdotuksia siunauksista samaa sukupuolta olevien liitolle. Usein noita suunnitelmia innoittaa vilpitön tahto vastaanottaa ja tukea homoseksuaalisia ihmisiä ja tarjota heille teitä uskossa kasvamiseksi, ”jotta ne, joilla on homoseksuaalisia taipumuksia, saisivat asianmukaista apua ymmärtääkseen ja toteuttaakseen täysin Jumalan tahdon elämässään”[1]. 

Näillä poluilla Jumalan sanan kuunteleminen, rukous, osallistuminen kirkon liturgisiin toimituksiin ja laupeudenteot voivat olla tärkeässä asemassa, kun edistetään pyrkimyksiä tulkita omaa elämänhistoriaa ja noudatetaan vapaasti ja vastuullisesti kasteessa saatua kutsumusta, koska ”Jumala rakastaa jokaista ihmistä ja niin tekee myös kirkko”[2] torjuessaan kaiken epäoikeudenmukaisen syrjinnän. 

Kirkon liturgisten toimitusten joukosta erityisen tärkeitä ovat sakramentaalit. ”Nämä ovat merkkejä, jotka ikään kuin jäljittelevät sakramentteja. Ne kuvaavat ennen muuta hengellisiä vaikutuksia, jotka saavutetaan kirkon rukousten avulla. Niiden avulla ihmiset tulevat kykeneviksi ottamaan vastaan sakramenttien vaikutuksen täydessä tehokkuudessaan ja lisäksi eri elämäntilanteet tulevat pyhitetyiksi”[3]. Katolisen kirkon katekismus täsmentää: ”Sakramentaalit eivät anna Pyhän Hengen armoa samalla tavalla kuin sakramentit, vaan ne valmistavat kirkon rukouksen kautta ottamaan armon vastaan ja toimimaan yhteistyössä sen kanssa” (n. 1670). 

Sakramentaaleihin kuuluvat siunaukset, joilla kirkko ”kutsuu ihmisiä ylistämään Jumalaa, rohkaisee heitä pyytämään hänen suojelustaan ja kehottaa heitä etsimään hänen laupeuttaan elämällä pyhää elämää”[4]. Ne on ”tietyllä tavalla asetettu jäljittelemään sakramentteja ja niillä on aina ja pääasiassa hengellisiä vaikutuksia, jotka saavutetaan kirkon esirukouksen kautta”[5]. 

Siksi, sakramentaalien luonteen mukaisesti, kun pyydetään siunausta jollekin ihmissuhteelle, on – osallistuvien oikean intention ohella – välttämätöntä, että se, mikä siunataan, on objektiivisesti ja positiivisesti suunnattu vastaanottamaan ja ilmaisemaan armoa Jumalan suunnitelman mukaisesti, suunnitelman, joka on kirjoitettu luomistekoon ja jonka Kristus, Herra, on täysin ilmoittanut. Kirkon antaman siunauksen olemuksen mukaisia ovat siis vain ne todellisuudet, jotka itsessään ovat suunnattuja palvelemaan tuota suunnitelmaa. 

Tästä syystä ei ole sallittua antaa siunausta suhteille eikä pysyvillekään kumppanuussuhteille, joihin sisältyy seksuaalista kanssakäymistä avioliiton ulkopuolella (eli miehen ja naisen välisen purkamattoman ja lasten saamiselle avoimen liiton ulkopuolella), niin kuin on laita samaa sukupuolta olevien henkilöiden liitossa.[6] Se, että tuollaisissa suhteissa saattaa olla positiivisia elementtejä, joita sinänsä on pidettävä arvossa, ei kuitenkaan oikeuta noita suhteita eikä tee niistä laillisia kirkollisen siunauksen kohteita, koska nuo elementit kuuluvat liittoon, joka ei suuntaudu Luojan suunnitelmaan.  

Lisäksi, koska ihmisille annetut siunaukset ovat suhteessa sakramentteihin, homoseksuaalisten liittojen siunaamista ei voi pitää sallittuna, koska se tietyllä tavalla merkitsisi jäljittelyä tai analogiaa suhteessa hääparin siunaukseen[7], jota kirkko pyytää avioliiton sakramentin yhdistämien miehen ja naisen ylle, sillä ”ei ole minkäänlaista perustaa samaistaa homoseksuaalisia liittoja ja Jumalan avioliittoa ja perhettä koskevaa suunnitelmaa tai pitää niitä edes etäisesti analogisina”[8]. 

Se, että samaa sukupuolta olevien henkilöiden liittojen siunaaminen julistetaan laittomaksi, ei siis ole eikä pyri olemaan epäoikeudenmukaista syrjintää, vaan pikemminkin muistuttaa liturgisen riitin totuudesta ja sakramentaalien syvimmästä olemuksesta niin kuin kirkko ne ymmärtää. 

Kristillinen yhteisö ja paimenet ovat kutsuttuja vastaanottamaan kunnioittaen ja hienotunteisesti homoseksuaalisia taipumuksia omaavat ihmiset, ja ne osaavat löytää sopivimmat kirkon opetuksen mukaiset tavat julistaa heille evankeliumia koko täyteydessään. Voikoot he tuntea, että kirkko on aidosti heitä lähellä – rukoillen heidän puolestaan, auttaen heitä ja jakaen heidän matkansa kristillisessä uskossa[9] – ja ottakoot vilpittömän avoimina vastaan kirkon opetuksen. 

Tämä vastaus dubiumiin ei sulje pois sitä, että siunataan yksittäisiä ihmisiä[10], joilla on homoseksuaalisia taipumuksia ja jotka osoittavat tahtonsa elää uskollisina Jumalan ilmoitussuunnitelmaa kohtaan kirkon opetuksen mukaisesti. Se kuitenkin julistaa laittomiksi kaikki sellaiset siunaukset, joilla pyritään heidän liittojensa tunnustamiseen. Tällainen siunaus ei nimittäin ilmentäisi aikomusta uskoa yksittäisiä ihmisiä Jumalan suojeluksen ja avun turviin ylempänä mainitussa merkityksessä, vaan aikomusta hyväksyä ja rohkaista valintaa ja elämäntapaa, joita ei voi pitää objektiivisesti Jumalan ilmoitussuunnitelmaan suunnattuina.[11]. 

Samaan aikaan kirkko muistuttaa, että Jumala itse ei lakkaa siunaamasta yhtäkään tässä maailmassa pyhiinvaeltavista lapsistaan, koska hänelle ”me olemme tärkeämpiä kuin kaikki synnit, joita voimme tehdä”[12]. Mutta Jumala ei siunaa eikä voi siunata syntiä: Jumala siunaa syntistä ihmistä, jotta ihminen tunnistaisi olevansa osa Jumalan rakastavaa suunnitelmaa ja antaisi Jumalan muuttaa hänet. Jumala ”ottaa meidät sellaisina kuin olemme, mutta ei koskaan jätä meitä sellaisiksi kuin olemme”[13]. 

Näistä syistä johtuen kirkolla ei ole eikä voi olla valtaa siunata samaa sukupuolta olevien liittoja edellä tarkoitetussa merkityksessä. 

Paavi Franciscus allekirjoittaneelle tämän kongregaation sihteerille myöntämällään audienssilla sai tiedon ja antoi suostumuksensa tämän vastauksen dubiumiin sekä liitteenä olevan selittävän huomautuksen julkaisemiseen. 

Roomassa, Uskonopin kongregaatiossa, 22. helmikuuta 2021, pyhän apostoli Pietarin piispanistuimen juhlana. 

Kardinaali Luis F. Ladaria SJ 
Prefekti 

+ Giacomo Morandi 
Cerveterin titulaariarkkipiispa 
Sihteeri 

_______________________ 

[1]  Franciscus, apostolinen kehotuskirje  Amoris laetitia, n. 250. 

[2]  Piispainsynodi,  XV tavallisen yleiskokouksen loppuasiakirja, n. 150. 

[3]  Vatikaanin II kirkolliskokous, konstituutio  Sacrosanctum Concilium, n. 60. 

[4]  Rituale Romanum  ex Decreto Sacrosancti Oecumenici Concilii Vaticani II instauratum auctoritate Ioannis Pauli PP. II promulgatum,  De benedictionibus,  Praenotanda Generalia, n. 9. 

[5]  Ibidem, n. 10. 

[6]  Vrt. Katolisen kirkon katekismus, 2357. 

[7]  Hääparin siunaus muistuttaa luomiskertomuksesta, jossa Jumalan siunaus miehelle ja naiselle liittyy siihen, että heidän liittonsa on hedelmällinen (vrt. 1. Moos. 1:28) ja siihen, että he täydentävät toisiaan (vrt. 1. Moos.  2:18-24). 

[8]  Franciscus, Amoris laetitia, 251. 

[9]  Vrt. Uskonopin kongregaatio, kirje  Homosexualitatis problema  homoseksuaalisten ihmisten sielunhoidosta, n. 15. 

[10]  De benedictionibus  sisältää laajan luettelon tilanteista, joissa pyydetään Herran siunausta. 

[11]  Vrt. Uskonopin kongregaatio, kirje Homosexualitatis problema  homoseksuaalisten ihmisten sielunhoidosta, n. 7. 

[12]  Franciscus, yleisaudienssi 2. joulukuuta 2020,  katekeesi rukouksesta: siunaus. 

[13]  Ibidem