Lukukappaleet 27.10.2019 alkavalle viikolle
27.10.2019 Kirkkovuoden 30. sunnuntai – vuosi C
Ensimmäinen lukukappale (Sir. 35:15b-17, 20-22a)
Nöyrän rukous lävistää pilvet.
Luemme Sirakin kirjasta.
Herra on kaikkien tuomari, eikä hän suosi mahtavaa. Ei Herra erottele ihmisiä köyhän vahingoksi, hän kuulee kyllä sorretun rukouksen. Ei hän torju apua pyytävää orpoa, ei leskivaimoa, kun tämä purkaa sydäntään. Herra kuulee vilpitöntä palvelijaansa, hänen rukouksensa nousee pilviin. Nöyrän avunhuuto lävistää pilvet; ennen kuin se on perillä, hän ei saa lohtua, hän ei luovuta, ennen kuin Korkein käy toimeen, tarttuu oikeamielisen asiaan ja hankkii hänelle oikeutta.
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.
Vuoropsalmi (Ps. 34:2-3, 17-18, 19+23. – vrt. 7ab)
Kertosäe: Minä olin avuton, ja Herra kuuli minua.
Minä tahdon aina ylistää Herraa,
lakkaamatta laulaa hänelle kiitosta!
Herran hyvyyden tähden minä ylistän itseäni onnelliseksi.
Maan hiljaiset kuulevat sen ja iloitsevat. Kertosäe
Herra kääntyy pahantekijöitä vastaan,
heidän muistonsakin hän hävittää maan päältä.
Kun vanhurskaat huutavat apua, Herra kuulee
ja pelastaa heidät kaikesta hädästä. Kertosäe
Herra on lähellä niitä, joilla on särkynyt sydän,
hän pelastaa ne, joilla on murtunut mieli.
Herra lunastaa palvelijoidensa sielut.
Niitä, jotka turvaavat häneen, ei kohtaa tuomio. Kertosäe
Toinen lukukappale (2. Tim. 4:6-8, 16-18)
Minua odottaa nyt vanhurskauden seppele.
Luemme apostoli Paavalin toisesta kirjeestä Timoteukselle.
Rakkaani, minut itseni uhrataan jo pian, lähtöni hetki on tullut. Olen kilpaillut hyvän kilpailun, olen juossut perille ja säilyttänyt uskoni. Minua odottaa nyt vanhurskauden seppele, jonka Herra, oikeudenmukainen tuomari, on antava minulle tulemisensa päivänä, eikä vain minulle vaan kaikille, jotka hartaasti odottavat hänen ilmestymistään.
Kun ensimmäisen kerran puolustauduin oikeudessa, ei kukaan tullut avukseni vaan kaikki jättivät minut yksin. Älköön sitä luettako heille viaksi! Herra kuitenkin auttoi minua ja antoi minulle voimaa, jotta voisin saattaa julistustyöni päätökseen ja evankeliumin kaikkien kansojen kuuluville, ja näin pelastuin leijonan kidasta. Herra pelastaa vastedeskin minut kaikesta pahasta ja vie minut turvaan taivaalliseen valtakuntaansa. Hänen on kunnia aina ja ikuisesti. Aamen.
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.
Halleluja (2. Kor. 5:19)
Halleluja. Halleluja.
Kristuksessa Jumala sovitti maailman itsensä kanssa;
meille hän uskoi sovituksen sanan.
Halleluja.
Evankeliumi (Luuk. 18:9-14)
Publikaani lähti kotiinsa vanhurskaana, fariseus ei.
+ Luemme pyhästä evankeliumista Luukkaan mukaan.
Siihen aikaan Jeesus esitti tämän vertauksen muutamille, jotka olivat varmoja omasta vanhurskaudestaan ja väheksyivät muita: ”Kaksi miestä meni temppeliin rukoilemaan. Toinen oli fariseus, toinen publikaani. Fariseus asettui paikalleen seisomaan ja rukoili itsekseen: ’Jumala, minä kiitän sinua, etten ole sellainen kuin muut ihmiset, rosvot, huijarit, huorintekijät tai vaikkapa tuo publikaani. Minä paastoan kahdesti viikossa ja maksan kymmenykset kaikesta, siitäkin mitä ostan.’ Publikaani seisoi taempana. Hän ei tohtinut edes kohottaa katsettaan taivasta kohti vaan löi rintaansa ja sanoi: ’Jumala, ole minulle syntiselle armollinen!’ Minä sanon teille: hän lähti kotiinsa vanhurskaana, tuo toinen ei. Jokainen, joka itsensä korottaa, alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se korotetaan.”
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.
28.10.2019 ma pyhät apostolit Simon ja Juudas, juhla
Ensimmäinen lukukappale (Ef. 2:19-22)
Te olette kiviä siinä rakennuksessa, jonka perustuksena ovat apostolit.
Luemme apostoli Paavalin kirjeestä efesolaisille.
Veljet, te ette enää ole vieraita ja muukalaisia, vaan kuulutte Jumalan perheeseen, samaan kansaan kuin pyhät. Te olette kiviä siinä rakennuksessa, jonka perustuksena ovat apostolit ja profeetat ja jonka kulmakivenä on itse Kristus Jeesus. Hän liittää koko rakennuksen yhteen niin että se kasvaa Herran pyhäksi temppeliksi, ja hän liittää teidätkin Hengellään rakennuskivinä Jumalan asumukseen.
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.
Vuoropsalmi (Ps. 19:2-3, 4-5. – 5a)
Kertosäe: Heidän äänensä kaikuu kaikkialla.
Taivaat julistavat Jumalan kunniaa,
taivaankansi kertoo hänen teoistaan.
Päivä ilmoittaa ne päivälle,
yö julistaa yölle. Kertosäe
Ei se ole puhetta, ei sanoja,
ei ääntä jonka voisi korvin kuulla.
Kuitenkin se kaikuu kaikkialla,
maanpiirin yli merten ääriin. Kertosäe
Halleluja
Halleluja. Halleluja.
Sinua, Jumala, me ylistämme. Sinut me tunnustamme Herraksi.
Sinua ylistää kunniakas apostolien kuoro.
Halleluja.
Evankeliumi (Luuk. 6:12-19)
Hän valitsi heistä kaksitoista, jotka nimesi apostoleiksi.
+ Luemme pyhästä evankeliumista Luukkaan mukaan.
Niinä päivinä Jeesus meni vuorelle rukoilemaan ja vietti siellä koko yön rukoillen Jumalaa. Päivän koittaessa hän kutsui luokseen opetuslapsensa ja valitsi heistä kaksitoista, jotka nimesi apostoleiksi. Nämä olivat Simon, jolle hän antoi myös nimen Pietari, tämän veli Andreas, Jaakob ja Johannes, Filippus, Bartolomeus, Matteus, Tuomas ja Jaakob Alfeuksen poika, Simon, jota kutsuttiin Kiivailijaksi, Juudas Jaakobin poika ja Juudas Iskariot, josta tuli kavaltaja.
Jeesus laskeutui vuorelta yhdessä heidän kanssaan ja pysähtyi tasaiselle paikalle. Siellä oli suuri joukko hänen opetuslapsiaan ja paljon kansaa kaikkialta Juudeasta, Jerusalemista ja rannikolta Tyroksen ja Sidonin seudulta. Kaikki he olivat tulleet kuulemaan Jeesusta ja hakemaan parannusta tauteihinsa. Myös saastaisten henkien vaivaamat tulivat terveiksi. Jokainen yritti väentungoksessa päästä koskettamaan häntä, sillä hänestä lähti voimaa, joka paransi kaikki.
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.
29.10.2019 ti arkipäivän messu
Vuosi I – ensimmäinen lukukappale (Room. 8:18-25)
Luomakunta odottaa hartaasti Jumalan lasten ilmestymistä.
Luemme apostoli Paavalin kirjeestä roomalaisille.
Veljet, minä päättelen, etteivät nykyisen ajan kärsimykset ole mitään sen kirkkauden rinnalla, joka vielä on ilmestyvä ja tuleva osaksemme. Koko luomakunta odottaa hartaasti Jumalan lasten ilmestymistä. Kaiken luodun on täytynyt taipua katoavaisuuden alaisuuteen, ei omasta tahdostaan, vaan hänen, joka sen on alistanut. Luomakunnalla on kuitenkin toivo, että myös se pääsee kerran pois katoavaisuuden orjuudesta, Jumalan lasten vapauteen ja kirkkauteen. Me tiedämme, että koko luomakunta yhä huokaa ja vaikeroi synnytystuskissa. Eikä vain luomakunta, vaan myös me, jotka olemme ensi lahjana saaneet omaksemme Hengen, huokailemme odottaessamme Jumalan lapseksi pääsemistä, ruumiimme lunastamista vapaaksi. Toivossa olemme pelastetut. Mutta toivo, jonka jo näkee täyttyneen, ei enää ole toivo. Kukapa toivoo sellaista, minkä jo näkee! Jos taas toivomme jotakin mitä emme näe, me myös odotamme sitä kärsivällisesti.
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.
Vuosi I – vuoropsalmi (Ps. 126:1-2ab, 2cd-3, 4-5, 6. – 3a)
Kertosäe: Suuret ovat meidän Herramme teot.
Kun Herra käänsi Siionin kohtalon,
se oli meille kuin unta.
Silloin suumme hersyi naurua
ja riemu kajahti huuliltamme. Kertosäe
Silloin sanoivat vieraat kansat:
”Suuret ovat Israelin Herran teot!”
Totta! Suuret ovat meidän Herramme teot,
niistä me saamme iloita. Kertosäe
Herra, käännä jälleen meidän kohtalomme
niin kuin aina tuot vedet Negevin kuiviin uomiin.
Jotka kyynelin kylvävät,
ne riemuiten korjaavat. Kertosäe
Jotka itkien menevät kylvämään
vakkaansa kantaen,
ne riemuiten palaavat kotiin
lyhteet sylissään. Kertosäe
Halleluja (vrt. Matt. 11:25)
Halleluja. Halleluja.
Ylistetty olet sinä, Isä, taivaan ja maan Herra,
sillä sinä ilmoitit valtakunnan salaisuudet lapsenmielisille.
Halleluja.
Evankeliumi (Luuk. 13:18-21)
Siemen kasvoi ja siitä tuli puu.
+ Luemme pyhästä evankeliumista Luukkaan mukaan.
Siihen aikaan Jeesus sanoi: ”Millainen on Jumalan valtakunta? Mihin vertaisin sitä? Se on kuin sinapinsiemen, jonka mies kylvi kasvimaahansa. Sen taimi kasvoi ja oli lopulta kuin puu, ja taivaan linnut rakensivat pesänsä sen oksille.”
Vielä hän sanoi: ”Mihin vertaisin Jumalan valtakuntaa? Se on kuin hapate. Kun nainen sekoitti sen kolmeen vakalliseen jauhoja, koko taikina happani.”
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.
30.10.2019 ke arkipäivän messu
Vuosi I – ensimmäinen lukukappale (Room. 8:26-30)
Kaikki koituu niiden parhaaksi, jotka rakastavat Jumalaa.
Luemme apostoli Paavalin kirjeestä roomalaisille.
Veljet, Henki auttaa meitä, jotka olemme heikkoja. Emmehän tiedä, miten meidän tulisi rukoilla, että rukoilisimme oikein. Henki itse kuitenkin puhuu meidän puolestamme sanattomin huokauksin. Ja hän, joka tutkii sydämet, tietää mitä Henki tarkoittaa, sillä Henki puhuu Jumalan tahdon mukaisesti pyhien puolesta.
Me tiedämme, että kaikki koituu niiden parhaaksi, jotka rakastavat Jumalaa ja jotka hän on suunnitelmansa mukaisesti kutsunut omikseen. Ne, jotka hän edeltäkäsin on valinnut, hän on myös edeltä määrännyt oman Poikansa kaltaisiksi, niin että hänen Poikansa olisi esikoinen suuressa veljesjoukossa. Ne, jotka Jumala on edeltä määrännyt, hän on myös kutsunut; ne, jotka hän on kutsunut, hän on myös tehnyt vanhurskaiksi; niille, jotka hän on tehnyt vanhurskaiksi, hän on myös lahjoittanut kirkkautensa.
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.
Vuosi I – vuoropsalmi (Ps. 13:4-5, 6. – 6a)
Kertosäe: Minä luotan sinun armoosi, Herra.
Katso minun puoleeni ja vastaa minulle, Herra, Jumalani!
Sytytä silmiini valo, älä anna minun nukkua kuolemaan,
ettei viholliseni sanoisi: ”Minä voitin hänet”,
ettei vastustajani saisi iloita tappiostani. Kertosäe
Minä luotan sinun armoosi,
saan iloita sinun avustasi.
Minä laulan kiitosta Herralle,
hän pitää minusta huolen. Kertosäe
Halleluja (vrt. 2. Tess. 2:14)
Halleluja. Halleluja.
Evankeliumin kautta Jumala kutsui meidät
Herramme Jeesuksen Kristuksen kirkkauden omistamiseen.
Halleluja.
Evankeliumi (Luuk. 13:22-30)
Idästä ja lännestä tulee ihmisiä, jotka käyvät aterialle Jumalan valtakunnassa.
+ Luemme pyhästä evankeliumista Luukkaan mukaan.
Siihen aikaan Jeesus vaelsi kohti Jerusalemia. Hän kulki kaupungista kaupunkiin ja kylästä kylään ja opetti. Joku kysyi häneltä: ”Herra, onko niin, että vain harvat pelastuvat?” Jeesus vastasi: ”Kilvoitelkaa päästäksenne sisään ahtaasta ovesta. Minä sanon teille: monet yrittävät mennä sisään mutta eivät siihen kykene. Tulee hetki, jolloin talon isäntä nousee ja sulkee oven. Kun te sitten seisotte ulkona, kolkutatte ovelle ja huudatte: ’Herra, avaa meille!’, hän vastaa: ’Keitä te olette? En tunne teitä.’ Silloin te alatte selittää: ’Mehän söimme ja joimme sinun kanssasi, ja sinä opetit meidän kaduillamme.’ Mutta hän sanoo: ’Keitä te olette? En tunne teitä. Menkää pois minun luotani, kaikki te vääryydentekijät.’ Siellä te itkette hammasta purren, kun näette Abrahamin ja Iisakin ja Jaakobin ja kaikki profeetat Jumalan valtakunnassa mutta huomaatte, että teidät itsenne on suljettu ulos. Idästä ja lännestä, pohjoisesta ja etelästä tulee ihmisiä, jotka käyvät aterialle Jumalan valtakunnassa. Monet viimeiset ovat silloin ensimmäisiä, monet ensimmäiset viimeisiä.”
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.
31.10.2019 to arkipäivän messu
Vuosi I – ensimmäinen lukukappale (Room. 8:31b-39)
Mikään luotu ei voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa.
Luemme apostoli Paavalin kirjeestä roomalaisille.
Veljet, jos Jumala on meidän puolellamme, kuka voi olla meitä vastaan? Kun hän ei säästänyt omaa Poikaansakaan vaan antoi hänet kuolemaan kaikkien meidän puolestamme, kuinka hän ei lahjoittaisi Poikansa mukana meille kaikkea muutakin? Kuka voi syyttää Jumalan valittuja? Jumala ‒ mutta hän julistaa vanhurskaaksi! Kuka voi tuomita kadotukseen? Kristus ‒ mutta hän on kuollut meidän tähtemme, ja enemmänkin: hänet on herätetty kuolleista, hän istuu Jumalan oikealla puolella ja rukoilee meidän puolestamme! Mikä voi erottaa meidät Kristuksen rakkaudesta? Tuska tai ahdistus, vaino tai nälkä, alastomuus, vaara tai miekka? On kirjoitettu: ”Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken aikaa, meitä kohdellaan teuraslampaina.”
Mutta kaikissa näissä ahdingoissa meille antaa riemuvoiton hän, joka on meitä rakastanut. Olen varma siitä, ettei kuolema eikä elämä, eivät enkelit, eivät henkivallat, ei mikään nykyinen eikä mikään tuleva eivätkä mitkään voimat, ei korkeus eikä syvyys, ei mikään luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.
Vuosi I – vuoropsalmi (Ps. 109:21-22, 26-27, 30-31. – 26b)
Kertosäe: Herra, pelasta minut armossasi.
Herra, minun Herrani, auta minua nimesi tähden,
sillä sinun armosi on hyvä; pelasta minut.
Minä olen köyhä ja avuton,
sydämeni on haavoilla. Kertosäe
Auta minua, Herra, Jumalani!
Pelasta minut armossasi.
Tulkoot he tuntemaan sinun kätesi voiman,
saakoot tietää, että sinä, Herra, autat. Kertosäe
Suureen ääneen minä kiitän Herraa,
kansan keskellä minä häntä ylistän.
Hän seisoo sorretun vierellä
ja pelastaa hänet niiden käsistä, jotka tahtovat hänet tuomita. Kertosäe
Halleluja (vrt. Luuk. 19:38, 2:14)
Halleluja. Halleluja.
Siunattu hän, kuningas, joka tulee Herran nimessä!
Taivaassa rauha, kunnia korkeuksissa!
Halleluja.
Evankeliumi (Luuk. 13:31-35)
Eihän ole mahdollista, että profeetta surmataan muualla kuin Jerusalemissa.
+ Luemme pyhästä evankeliumista Luukkaan mukaan.
Siihen aikaan tuli muutamia fariseuksia sanomaan Jeesukselle: ”Lähde pois täältä, Herodes aikoo tappaa sinut.” Mutta hän vastasi: ”Menkää ja sanokaa sille ketulle: ’Tänään ja huomenna minä ajan ihmisistä pahoja henkiä ja parannan sairaita, ja kolmantena päivänä saan työni päätökseen.’ Mutta tänään ja huomenna ja seuraavanakin päivänä minun on jatkettava kulkuani ‒ eihän ole mahdollista, että profeetta surmataan muualla kuin Jerusalemissa.
Jerusalem, Jerusalem! Sinä tapat profeetat ja kivität ne, jotka on lähetetty sinun luoksesi. Miten monesti olenkaan tahtonut koota lapsesi, niin kuin kanaemo kokoaa poikaset siipiensä suojaan! Mutta te ette tahtoneet tulla. Kuulkaa siis: teidän temppelinne on jäävä asujaansa vaille. Ja minä sanon teille, että te ette minua näe ennen kuin sinä päivänä, jona sanotte: ’Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä!'”
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.
1.11.2019 pe arkipäivän messu
Vuosi I – ensimmäinen lukukappale (Room. 9:1-5)
Toivoisin, että itse olisin kirottu, jos se vain auttaisi veljiäni.
Luemme apostoli Paavalin kirjeestä roomalaisille.
Veljet, sanon totuuden Kristuksessa, en valehtele ‒ sen todistaa minulle omatuntoni Pyhässä Hengessä:
Minulla on sydämessäni raskas suru ja lakkaamaton tuska. Toivoisin suorastaan, että itse olisin kirottu ja erotettu Kristuksen yhteydestä, jos se vain auttaisi veljiäni, sukulaisiani lihan mukaan. Ovathan he israelilaisia, jotka Jumala on ottanut lapsikseen ja joille hän on antanut kirkkautensa. Heidän kanssaan hän on tehnyt liitot, heille hän on antanut lain, jumalanpalveluksen ja lupaukset. Heidän ovat kantaisät, heistä on Kristus lihan mukaan lähtöisin, hän, joka on kaiken yläpuolella, ikuisesti ylistetty Jumala, aamen!
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.
Vuosi I – vuoropsalmi (Ps. 147:12-13, 14-15, 19-20. – 12a)
Kertosäe: Kiitä Herraa, Jerusalem!
Kiitä Herraa, Jerusalem!
Ylistä Jumalaasi, Siion!
Hän vahvistaa sinun porttiesi salvat,
hän siunaa ne, jotka asuvat keskelläsi. Kertosäe
Hän tuo rajoillesi rauhan
ja antaa ravinnoksesi parhainta vehnää.
Hän lähettää käskynsä maan päälle,
hetkessä saapuu hänen sanansa perille. Kertosäe
Hän on ilmoittanut sanansa Jaakobille,
käskynsä ja säädöksensä Israelille.
Muille kansoille hän ei niitä ilmoittanut,
hänen säädöksiään eivät toiset tunne. Kertosäe
Halleluja (Joh. 10:27)
Halleluja. Halleluja.
Minun lampaani kuulevat minun ääneni, sanoo Herra,
ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua.
Halleluja.
Evankeliumi (Luuk. 14:1-6)
Jos jonkun poika tai härkä putoaa kaivoon, niin kai hän heti nostaa sen sieltä, vaikka olisikin sapatti?
+ Luemme pyhästä evankeliumista Luukkaan mukaan.
Jeesus meni sapattina erään fariseusten johtomiehen kotiin aterialle, ja kaikki tarkkailivat, mitä hän tekisi. Kävi niin, että hänen luokseen tuli vesipöhöä sairastava mies. Jeesus kääntyi lainopettajien ja fariseusten puoleen ja kysyi: ”Onko sapattina lupa parantaa vai ei?” He eivät sanoneet siihen mitään. Silloin Jeesus kosketti miestä, paransi hänet ja lähetti hänet pois. Sitten hän taas kysyi: ”Miten te itse teette? Jos jonkun poika tai härkä putoaa kaivoon, niin kai hän heti nostaa sen sieltä, vaikka olisikin sapatti?” Tähän he eivät kyenneet vastaamaan.
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.
2.11.2019 la kaikkien poisnukkuneiden uskovien muistopäivä – vainajien päivä
Lukukappaleet sielunmessujen teksteistä, useita vaihtoehtoja.
Iltamessu seuraavasta juhlapyhästä:
3.11.2019 kaikkien pyhien juhla – pyhäinpäivä, juhlapyhä
Ensimmäinen lukukappale (Ilm. 7:2-4, 9-14)
Näin suuren kansanjoukon, jota kukaan ei kyennyt laskemaan: ihmisiä kaikista maista, kaikista kansoista ja heimoista, ja he puhuivat kaikkia kieliä.
Luemme Ilmestyskirjasta.
Minä, Johannes, näin vielä yhden enkelin, joka nousi idästä kantaen elävän Jumalan sinettiä. Hän huusi kovalla äänellä noille neljälle enkelille, joille oli annettu valta hävittää maata ja merta: ”Älkää hävittäkö maata, älkää merta älkääkä puita, ennen kuin olemme painaneet sinetin meidän Jumalamme palvelijoiden otsaan.” Minä kuulin myös sinetillä merkittävien määrän. Sinetin sai sataneljäkymmentäneljätuhatta, ja heitä oli kaikista Israelin heimoista.
Tämän jälkeen näin suuren kansanjoukon, niin suuren, ettei kukaan kyennyt sitä laskemaan. Siinä oli ihmisiä kaikista maista, kaikista kansoista ja heimoista, ja he puhuivat kaikkia kieliä. He seisoivat valtaistuimen ja Karitsan edessä yllään valkeat vaatteet ja kädessään palmunoksa ja huusivat kovalla äänellä: ”Pelastuksen tuo meidän Jumalamme, hän, joka istuu valtaistuimella, hän ja Karitsa!” Kaikki enkelit seisoivat valtaistuimen, vanhinten ja neljän olennon ympärillä, ja he heittäytyivät kasvoilleen valtaistuimen eteen ja osoittivat Jumalalle kunnioitustaan sanoen: ”Aamen. Ylistys ja kirkkaus, viisaus, kiitos, kunnia, valta ja voima meidän Jumalallemme aina ja ikuisesti! Aamen.”
Yksi vanhimmista kysyi minulta: ”Keitä nämä valkeavaatteiset ovat? Mistä he ovat tulleet?” Minä vastasin: ”Herra, sinä sen tiedät.” Hän sanoi minulle: ”Nämä ovat päässeet suuresta ahdingosta. He ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä.”
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.
Vuoropsalmi (Ps. 24:1-2, 3-4ab, 5-6. – vrt. 6)
Kertosäe: Tässä on kansa, joka etsii kasvojasi, Herra.
Herran on maa ja kaikki mitä siinä on,
maanpiiri ja ne jotka siinä asuvat.
Hän on sen perustanut merien päälle,
kiinnittänyt lujasti virtojen ylle. Kertosäe
Kuka saa nousta Herran vuorelle,
kuka astua pyhään paikkaan?
Se, jolla on viattomat kädet ja puhdas sydän,
joka ei valheellisesti vetoa Herraan. Kertosäe
Hän saa siunauksen Herralta,
vanhurskauden pelastuksensa Jumalalta.
Tässä me olemme, kansa joka pyrkii luoksesi,
joka etsii kasvojasi, Jaakobin Jumala! Kertosäe
Toinen lukukappale (1. Joh. 3:1-3)
Me saamme nähdä Jumalan sellaisena kuin hän on.
Luemme apostoli Johanneksen ensimmäisestä kirjeestä.
Rakkaani, katsokaa, kuinka suurta rakkautta Isä on meille osoittanut: me olemme saaneet Jumalan lapsen nimen, ja hänen lapsiaan me myös olemme. Tästä syystä maailma ei meitä tunne, eihän se tunne häntäkään. Rakkaat ystävät, jo nyt me olemme Jumalan lapsia, mutta vielä ei ole käynyt ilmi, mitä meistä tulee. Sen me tiedämme, että kun se käy ilmi, meistä tulee hänen kaltaisiaan, sillä me saamme nähdä hänet sellaisena kuin hän on. Jokainen, joka näin panee toivonsa häneen, pitää itsensä puhtaana, niin kuin hän on puhdas ja pyhä.
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.
Halleluja (Matt. 11:28)
Halleluja. Halleluja.
Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat.
Minä annan teille levon, sanoo Herra.
Halleluja.
Evankeliumi (Matt. 5:1-12a)
Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä palkka, jonka te taivaissa saatte, on suuri.
+ Luemme pyhästä evankeliumista Matteuksen mukaan.
Siihen aikaan, nähdessään kansanjoukot, Jeesus nousi vuorelle. Hän istuutui, ja opetuslapset tulivat hänen luokseen. Silloin hän alkoi puhua ja opetti heitä näin:
”Autuaita
ovat hengessään köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta.
Autuaita murheelliset: he saavat lohdutuksen.
Autuaita
kärsivälliset: he perivät maan.
Autuaita ne, joilla on vanhurskauden nälkä ja jano: heidät ravitaan.
Autuaita ne, jotka toisia armahtavat: heidät armahdetaan.
Autuaita puhdassydämiset: he saavat nähdä Jumalan.
Autuaita rauhantekijät: he saavat Jumalan lapsen nimen.
Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden vuoksi vainotaan: heidän on taivasten
valtakunta.
Autuaita olette te, kun teitä minun tähteni herjataan ja vainotaan ja kun teistä valheellisesti puhutaan kaikkea pahaa. Iloitkaa ja riemuitkaa, sillä palkka, jonka te taivaissa saatte, on suuri.”
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.
