Piispainkokouksen lehdistötiedote

Pohjoismaiden piispainkokouksen syysistunto pidettiin Tanskassa 4.-8. syyskuuta 2015. Piispainkokouksen pääaiheena olivat uuden puheenjohtajiston valitseminen ja paimenkirjeen valmistaminen ajankohtaisista kysymyksistä. Puheenjohtajistoon valittiin nyt myös Helsingin piispa Teemu Sippo SCJ.

Pohjoismaiden piispainkokouksen uusi pysyvä neuvosto. Vasemmalta: sisar Anna Mirijam Kaschner CPS (pääsihteeri), piispa Teemu Sippo SCJ, piispa Czeslaw Kozon ja piispa Anders Arborelius OCD.

LEHDISTÖTIEDOTE

Yleistä

Pohjoismaiden piispainkokouksen uudeksi puheenjohtajaksi on valittu Kööpenhaminen piispa Czeslaw Kozon seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Hän seuraa tässä tehtävässä Tukholman piispaa Anders Arboreliusta OCD, joka on toiminut puheenjohtajana viimeiset 10 vuotta. Varapuheenjohtajaksi valittiin piispa Arborelius ja pysyvän neuvoston jäseneksi Helsingin piispa Teemu Sippo SCJ. Piispa Arborelius sai ottaa vastaan kollegoittensa kiitokset erityisesti hyvän johtajuutensa, kärsivällisyytensä ja ystävällisyytensä perusteella. Piispainkokous valitsi sisar Anna Mirijam Kaschnerin CPS jatkamaan pääsihteerinä.

Apostolinen nuntius, arkkipiispa Henryk Nowacki oli läsnä piispainkokouksen alussa samoin kuin Kööpenhaminan Pyhän Ansgarin katedraalin juhlavuoden vietossa: 250 vuotta sitten, kun katolinen usko oli kielletty Tanskassa, Itävallan suurlähetystö rakensi Bredgaden varrelle kappelin. Nykyinen katedraali, joka vihittiin 150 vuotta sitten, rakennettiin tuon kappelin tilalle.

Jerusalemin Pyhän Haudan ritarikunta järjesti samalla ensimmäisen investituuransa Tanskassa. Ritarikunnan suurmestari, kardinaali Edwin O’Brien otti vastaan kaksi uutta ritaria. Kardinaali tapasi piispat ja keskusteli heidän kanssaan ajankohtaisista asioista. Kööpenhaminan, Helsingin, Oslon ja Tukholman piispat ovat omissa maissaan ritarikunnan suurprioreita.

Israel ja Palestiina

Nykytilanne Israelissa ja Palestiinassa on suuri huolenaihe, koska kristillisiä kouluja syrjitään ja pakolaisten määrä Jordaniassa ja Libanonissa on erittäin suuri. Piispojen on mahdotonta hyväksyä turvallisuussyillä perusteltua muurin rakentamista Cremisanin laaksoon, joka on valtaosin kristillisten asuttama. Pohjoismaiden katoliset piispat vetoavat omiin hallituksiinsa, jotta nämä voisivat esittää muodollisen protestin tätä syrjinnän muotoa vastaan.

Pakolaiset

Piispainkokous julkaisi kaksi paimenkirjettä, yhden pakolaisista ja maahanmuuttajista, toisen sääntökuntaelämästä. Piispat arvostavat Pohjoismaiden hallitusten työtä Syyriassa, Irakissa ja muissa maissa esiintyvän terrorin uhrien auttamiseksi. Sadat tuhannet ihmiset pakenevat kotimaistaan toivoen löytävänsä Euroopasta mahdollisuuden elää rauhassa. Piispat ovat kauhuissaan siitä, että monet ihmiset näyttävät reagoivan viattomien ihmisten kärsimykseen rasistisesti ja muukalaisvihamielisesti. He muistuttavat kaikkia katolilaisia hyvän samarialaisen vertauksesta: Kristuksen käsky rakastaa heikkoja ja vähäosaisia on tänään aivan yhtä pätevä kuin silloin, kun hän sen julisti. Samoin piispat haluavat rohkaista kaikkia hyvän tahdon ihmisiä avaamaan sydämensä kärsiville ja auttamaan heitä runsain mitoin.

Sääntökuntaelämä

Paavi Franciscus on omistanut kuluvan vuoden (marraskuusta 2014 helmikuuhun 2016) kirkon uskonnollisille yhteisöille ja sääntökunnille. Jo kirkon varhaisimmasta historiasta alkaen miehet ja naiset ovat omistaneet elämänsä rukoukselle ja toisten ihmisten hyväksi ja innostaneet heitä uskon tiellä. He ovat kasvattaneet lapsia, ruokkineet nälkäisiä ja hoitaneet sairaita, vain joitakin sääntökuntaelämän piirteitä mainitaksemme.

Pohjoismaissa sääntökunnat ja kongregaatiot ovat tehneet suuria uhrauksia perustaen seurakuntia, sairaaloita ja kouluja. Kontemplatiiviset yhteisöt ovat erityisen tärkeitä niille, jotka etsivät hengellistä ohjausta, mielenrauhaa ja intoa rukoukseen. Nämä luostarit ovat ekumeenisia siinä mielessä, että ne kiinnostavat ja palvelevat katolilaisten lisäksi myös toisiin kirkkoihin kuuluvia tai uskonnottomia ihmisiä. Piispat ovat huolissaan siitä, että jotkin yhteisöt ovat sulkeneet talonsa, koska niilta puuttuu kutsumuksia. Ne samoin kuin kaikki uskovat saavat kuitenkin rohkeutta siitä, että viime vuosina on myös perustettu uusia yhteisöjä.

Saksan Ansgarwerk

Saksan katolilaiset ovat vuosien ajan kantaneet paljon vastuuta Pohjoismaiden hiippakunnista mahdollistamalla esimerkiksi monia rakennusprojekteja ja sielunhoitotyötä. Tätä tarkoitusta varten on olemassa neljä hiippakunnallista organisaatiota, Ansgarwerkiä (nimetty Pohjois-Euroopassa lähetystyötä tehneen arkkipiispan mukaan): Münchenissä, Kölnissä, Münsterissä ja Osnabrück/Hampurissa. Myös Sveitsissä toimii oma Ansgarwerk.  Vuosien saatossa ne ovat suuresti auttaneet ja tukeneet kirkkoa omissa maissamme. Ansgarwerkien edustajat oli kutsuttu mukaan esittäytymään ja vaihtamaan ajatuksia yhdessä piispojen kanssa siitä, minkälaisia projekteja jatkossa voitaisiin tehdä yhdessä. Piispat ilmaisivat kiitoksensa ja tulevaisuuden toiveitaan. Tämä kiitollisuus kuuluu myös vanhimmalle diasporassa asuvia katolilaisia varten perustetulle organisaatiolle, Bonifiatiuswerkille, jolta Pohjolan kirkko saa myös merkittävää tukea.

Reformaation ekumeeninen muistaminen

Piispa Arborelius kertoi piispoille Ruotsin Lundissa tapahtuvan luterilais-katolisen reformaation muistotilaisuuden järjestelyistä. Se pidetään 31. lokakuuta 2016. Piispat julkaisevat paimenkirjeen tätä tapausta varten.

Magleåsissa,

Neitsyt Marian syntymäjuhlana,

8. syyskuuta 2015

NBK/KATT