Fides: Muistojen parannus

Kolumni – Fides 06/2009

Kun ihminen joutuu toteamaan, että hänen muistinsa ei toimi enää niin hyvin kuin ennen, tämä on hankala kokemus. Muistin hetkellistä katkoa pahempi on muistin pimennys. Se on risti ja suuri koettelemus, joka ajan mittaan ehkä huolestuttaa enemmän läheisiä ja hoitajia kuin ihmistä itseään.

Muistin pimennys on nykyajan sairaus. Lääkärit eivät aina tiedä mistä se johtuu. Pikemminkin meidän on oltava kiitolliset siitä, kun meidän muistimme hyvin toimii ja huolehdittava siitä, että se – mikäli se meistä riippuu – pysyy hyvässä kunnossa.

Tosinaan meidän muistimme on ihmeellinen koje, joka varastoi mieleemme monenlaiset kokemukset elämämme ensimmäisestä hetkestä lähtien. Elämäntaipaleellamme kerätyt tiedot, taidot, tavat ja tunteet voivat suuresti vaikuttaa elämämme myöhempään kulkuun ja hyvinvointiin, aivan viimeiseen hetkeemme saakka.

Meidän muistissamme on varastoituna sekä myönteisiä että kielteisiä muistoja, sekä iloisia että surullisia, valoisia ja masentavia kokemuksiamme; sekä pettymyksiä ja loukkauksia että rohkaisuja ja neuvoja ja esimerkkejä.
Meidän muistimme syöttää jatkuvasti tietoisuuteemme muistoja, jotka vaikuttavat mielipiteisiimme ja päätöksentekoomme, jopa meidän omantuntomme hyvän ja pahan arviointeihin.

Tietokoneen arka paikka on yleensä sen muistin teho. Tämä on tärkeä tekijä koneen toiminnalle. Joskus muistin teho on liian alhainen niin, että tietyssä vaiheessa se ei enää jaksa varastoida enempää. Silloin kone voisi mennä aivan sekaisin, ellei sen muistia puhdistettaisi ja tilaa tehtäisi uusille halutuille tiedoille.

Sama pätee meidän ihmisten muistiin. Myös sen teho on rajoitettu. Voimme vapauttaa tilan poistamalla muististamme ne kielteiset tekijät, jotka ajan mittaan ovat päässeet siihen kuten pelon ja vihan muistot, ennakkoluulot, itsellemme ja toisille anteeksi antamatta jääneet virheet ja niin edelleen. Tällöin ”päivitämme” muistimme ja pääsemme irti tarpeettomiksi tulleista muistoista ja siitä ”roskapostista”, joka on päässyt sisään ja jäänyt käsittelemättä. On vain reilusti ja rohkeasti painettava delete-nappia eli pyyhittävä pois kaikki se, mikä ei miellytä omaatuntoamme tai Jumalaa. Toisaalta meidän on huolehdittava siitä, että säilytämme hyvät muistot, jotka meidän muistissamme myös ovat ja joita joskus tulemme kipeästi tarvitsemaan. Nimenomaan nämä hyvät muistot tekevät muististamme arvokkaan aarrekammion, josta voimme löytää virikkeitä selviytyäksemme elämämme tulevista haasteista.

Jokaisella meistä on muistoja, jotka muistuttavat meitä menneisyydessä Jumalalta tai lähimmäisiltämme saamastamme tuesta. Nämä muistot kertovat meille elämänkokemuksista, jotka kerran ovat kantaneet meitä ja yhä voisivat kantaa meitä, jos vain palauttaisimme ne ajoissa mieleemme ja ammentaisimme niistä elämäniloa, uutta rohkeutta ja kestävyyttä hoitaessamme elämän vaativia tehtäviä itsemme ja lähimmäistemme hyväksi. Kirkon pyhien joukko antaa meille omasta elämästään rakentavia esimerkkejä. Vapahtaja itse on kehottanut meitä oppimaan häneltä erityisesti viettämällä hänen muistokseen säännöllisesti pyhää eukaristiaa.

Joidenkin ihmisten sisimmässä olevat myönteiset muistot ovat paksun pölyn peittämiä. Heidän kannattaa pyyhkiä pöly pois, ja palauttaa ne tiedostoonsa menemällä itseensä ja miettimällä niiden antimia elämänsä ratkaisevilla hetkillä, esimerkiksi sitä, miten Jumalan Henki on varjellut heitä kiusaukselta ja osoittanut heille miten vaikeuksista huolimatta he voivat toivekkaasti katsoa tulevaisuuteen ja rakentaaa yhdessä ylösnousseen Herramme kanssa omaa elämäänsä ja maailmaa.

Helluntaijuhla, jolloin muistamme Jumalan Hengen lähettämistä maailmaan, meillä on sopivana rukousaiheena pyytää Vapahtajaltamme armoa, että hän elävöittäisi meidän muistimme toimintaa, poistaisi siitä kaikki kielteiset muistot ja palauttaisi mieleemme muistot niistä tilanteista, jolloin menneisyydessä Jumala Henkensä avulla on auttanut ihmiskuntaa ja meitä eteenpäin. Tähän liittyen Pyhän Hengen uudistusliike korostaa muistin puhdistuksen ja muistojen parannuksen rukousta. Tämä voi esimerkiksi vapauttaa vaikka koko kristikunnan sen historian raskaasta painolastista, niin kuin se myös voi opastaa jokaista meistä erikseen kasvamaan kohti evankelista täyteyttä.
Kun tietokoneen muistin teho ei riitä, on nykyisin saattavissa lisää muistia joka kohentaa koneen mahdollisuuksia. Kristittyinä emme saa koskaan epäillä Jumalan Pyhän Hengen apua. Jumalallehan ei mikään ole mahdotonta. Herramme Jeesus on luvannut jatkuvan tukensa kirkolleen sanoin:

”Puolustaja, Pyhä Henki. jonka Isä minun nimessäni lähettää, opettaa teille kaiken ja palauttaa mieleenne kaiken, mitä olen teille puhunut. Oman rauhani minä annan teille. Olkaa rohkeat. Älkää vaipuko epätoivoon” ( Joh.14: 26-27).

isä Frans Voss SCJ