Uusi pastoraalineuvosto kokoontui Helsingissä
Seuraavassa muistio pastoraalineuvoston kokouksesta, joka pidettiin Helsingissä 27.2.2010:
Pastoraalineuvosto on hiippakunnallinen piispan nimittämä neuvosto, joka käsittelee seurakuntien elämää ja siinä esille tulevia asioita. Sen tulisi olla tukemassa päätöksiä tekevää piispaa paikallis- ja asiantuntemuksellaan. Piispa nimittää kaikki siihen ehdotetut henkilöt: papit, diakonit, sääntökuntalaiset ja maallikot. Jokaisesta seurakuntaneuvostosta on mukana yksi jäsen. Samoin on edustus hiippakunnan tärkeimmistä toimielimistä.
Yleisvikaari, isä Wieslaw Swiech SCJ toimi kokouksen puheenjohtajana ja antoi alun keskusteluumme. Juho Kyntäjä valittiin sihteeriksi.
Oli pohdittava, mikä nyt on pastoraalisesti tärkeää hiippakunnassa. Ensin kuitenkin kyseltiin seurakuntien kuulumisia. Tuli esiin monikulttuurisuuden tuomia ongelmia, vaikeuksia katekeesin toteuttamisessa ja diasporamessujen yhteydessä. Toisinaan joiltakuilta papeilta puuttuu joidenkin ihmisten mielestä aikaa viipyä ja kohdata seurakuntalaisia. Monelle toisten uskovien tapaaminen olisi toivottavaa messujen jälkeen. Useassa seurakunnassa on menossa joku kallis remontti.
Valoisiakin uutisia kuultiin. Katoliset nuoret Tampereella ja Helsingissä ovat vuorovaikutuksessa ja turkulaisetkin ovat tulossa mukaan. Yhteyttä luo myös Facebook…
Pastoraalisesti tärkeää on Kirkon yhtenäisyys. Kristus on Kirkossa ja näin syntyy eukaristinen yhteisö. Kirkkoherra kokoaa oman alueensa katolilaiset yhteen ja on sen yhtenäisyydestä vastuussa piispalle. Seurakuntaneuvosto on auttamassa pappia mahdollisuuksien mukaan. Kuulimme hiippakunnan tämänhetkisestä pappistilanteesta: pappeja on 23 ja pappiskandidaatteja 3. Papit ovat karismaltaan erilaisia ja he tulevat useista taustayhteisöistä, toisin kuin aiemmin. Toivomme hiippakunnassa uusia kutsumuksia pappeuteen.
Keskusteltiin tavoista saada ihmiset tulemaan mukaan kirkkoon. Katekeesi kokonaisuudessaan on oleellinen tässä. On hyvä, että nyt on koulussa oman uskonnon opetus, mutta se toimii vain suurissa kunnissa. Monista syistä se ei tapahdu kattavasti. Sakramentti- opetus on aina tarpeen omassa seurakunnassa. Vanhempien vastuulla on, että lapset oppivat osallistumaan messuun sunnuntaisin. Tuli esiin ajatus, että kastekeskusteluun kuuluisi voimakas vetoomus katekeesista ja myös että seurakunta lähestyisi kouluun lähtevän lapsen vanhempia ja kannustaisi heitä valitsemaan lapselle oman uskonnon opetus. Ajatus vahvistusleiristä esitettiin. Piispan mielestä voisi katekeesi syventää aikuisillekin sakramenttien sisältöä ja merkitystä. Rukous- ja raamattupiiri voivat kiinnostaa ja olla hedelmällisiä seurakunnassa. Seurakunnassa olisi ehkä ihmisiä innostumaan musiikista. Puhuttiin vielä avioliittokursseista ennen vihkimistä ja sitten taas uudelleen, kun on eletty ja koettu avioliiton arkea.
Velvoittavien juhlapäivien määrästä keskusteltiin ja sen käsittely jatkunee pappienneuvostossa.
Stella Mariksen muutoksista puhuttiin. Birgittalaissisaria muistettiin kiitollisina ja ilmoitettiin, että Auli Nukarinen on toistaiseksi keskuksen johdossa. Hiippakunnan yhtenäisyyden lujittaminen nähdään tärkeäksi. Stella Maris voi kehittyä pyhiinvaellus- ja retrettipaikkana. Siellä voidaan järjestää erilaisia leirejä ja kokoontumisia. Paljon on hiippakuntalaisten käsissä tässä asiassa. Perheet ja yksittäiset ihmiset ovat tervetulleita vaikka ”lomailemaan”.
Katolinen kirkko Suomessa koettaa hankkia jäsentensä jäsenmaksu- eli kirkollisvero-oikeuden, joka on jo käytössä useissa maissa. Muille kristillisille yhteisöille tiedotetaan hankkeesta. On kysymys oikeudenmukaisuudesta.
Katri Tenhunen on aloittanut työnsä piispan sihteerinä 1.3.
Piispa kertoi osallistuvansa pohjoismaisten piispojen ad limina -vierailuun maaliskuussa.
Pastoraalineuvosto on koolla seuraavan kerran lokakuun 15.-16. päivinä Stella Mariksessa.
Anja Purhonen
Pyhän Ursulan seurakunnan edustaja pastoraalineuvostossa
